En pelkää ukkosta,

mutta...

Minä en pelkää ukkosta, mutta luulen ukkosen takia pelkääväni lukkeja. 

Alle kouluikäisenä olin isäni äidillä hoidossa yhdessä serkkuni kanssa. Mummu pelkäsi ukkosta ja kun sellainen sattui kohdalle, vei mummu meidät turvaan rintamamiestalonsa maakellariin. Keittiöstä oli sinne ovi, jyrkät raput veivät alas. Alhaalla oli säilykkeitä, hilloja ja kaksi perunalaaria. Näiden lisäksi kellarissa oli paljon lukkeja. 

Minä uskon tuon turvapaikan tuoneen minulle lukkikammon. 

Inhokki

jo lapsesta asti

Ennen kouluikää olin mummolla hoidossa. Mummo asusteli kätevästi naapurissa rintamamiestalossa. Siellä oli mukavaa olla serkkuni kanssa. Ainoastaan yksi asia oli ikävää. Jos oli ukkonen, menimme talon pohjakerroksessa olevaan kellariin turvaan. Ukkosta en pelkää, mutta lukkeihin siellä tuli kammo.

Näin syksyisin talon seinä on niitä täynnä ja minua puistattaa. Lisäksi olen tänään pohdiskellut moisten sukupuolielämää. Kuvasta ehkä selviää miksi.

Ystäville kaunis kiitos ihanasta päivästä naurun, ulkoilun ja hyvä ruuan parissa. Huomenna ehkä kuvia Nuuksiosta muillekin nautittavaksi!