Parvekkeelle

valoja

Varustelu pimeää vastaan on nyt alkanut ja parveke on saanut siitä osansa. Viime talvena ostin alennusmyynneistä tuon valkoisen kehikon ja olin aivan varma, että kyllä sille vielä käyttöä tulisi.

Kiepautin sen ympärille sisustusvalot. Paremmalta tuo viritys näyttää luonnossa kuin kuvissa, ja tuo hieman lisää tilaa kun maisema on iltasella muuten niin pimeä.

Pimeät illat

ja värikkäät päivät

Nyt pimenee ja vauhdilla. Viimeisen viikon aikana minäkin olen huomannut eron selvästi. Puutkin ovat jo alkaneet värittäytyä syksyyn, vaikka värikkäin aika onkin vielä edessä.

Tänään sytytin ensimmäisen kerran kynttilät ulkolyhtyihin ja valon parvekkeelle. Huomenna virittelen lisää, sanoivat naapurit mitä hyvänsä.

Valmisteluja

syksyyn

Keväällä pesin aitaa ja ulkoseiniä, lyhdytkin saivat siitä osansa. 

Ei niistä näköjään ensimmäisellä pesukerralla ihan puhtaita tullut, joten ei auta kuin pestä uudelleen. Isompi lyhty on myös ruosteensyömä, mutta eiköhän sillä vielä yksi talvi mennä.

Sadonkorjuu

Perunoita

Äitini kasvattaa perunoita isossa sinisessä kassissa. Olivat säästäneet minullekin kolme siemenperunaa. Siikliä. Vanhempieni suosikkia. Aikani siemenperunoita katsellessani törkkäsin ne sitten ulkoruukkuihin. Varret olivat jo aivan kulahtaneet, joten päätin tänään ryhtyä sadonkorjuuseen. Skeptisenä tosin. Käsittämätöntä on se, että pienissäkin ulkoruukuissa minulle tuli satoa. 

Ei näistä nyt ihan soppaa keitetä, mutta enemmän tuli kuin odotin. En nimittäin odottanut mitään ja väärässä olin. 

Kirpputorilla

Kirja

Edellisellä kirpputorikierroksella mukaan tarttui muutakin kuin ne norjalaista alkuperää olevat koriste-esineet. Löysin kirjan. Pakkohan se oli mukaan napata, vaikka kirjoja on tässä talodessa enemmän kuin niitä ehtii lukemaan.

Kirjaan on koottu kolme teosta: Cat stories, More cat stories sekä True cat stories. Oli varmasti hintansa arvoinen. Maksoin tästä 1,80 euroa.

Ei myyty

apteekissa

Kun opiskelin, hankin itselleni tuloja Alkon myyjänä. Ainakin silloin 80-luvun lopussa oli tiukat säännöt siitä, kenelle sai myydä ja kenelle ei. Päihtyneille ei, eikä jos uskoi ostavan alaikäisille ja niin edelleen. Minulle on siis aika tuttua se, ettei tuotteita voinut myydä. Tänään minulle kävi samoin - apteekissa tosin.

Leikkasin sormen kynteni lyhyeksi perjantaina. Vasemman käden nimettömän kohdalla pienet terävät kynsisakset vähän lipesivät ja osuivat ihan kynnen reunaan, kynsinauhaan. Se sitten tulehtui. Sormenpäätä on tykyttänyt jo useita päiviä ja olen sitä liottanut suolavedessä ja tarjoillut antiseptistä liuostakin. Ei auttanut. Tänä aamuna sormenpääni oli muuttunut vihertäväksi. Ei ehkä tarvitse kertoa miksi. Päätin siis lähteä apteekkiin hakemaan parempia salvoja ja farmaseutti sormeani katsottuaan sanoi, ettei heidän kannata minulle mitään myydä vaan minun on mentävä lääkäriin.

Sormenpääni puhkaistiin terveyskeskuksessa ja kaikki ylimääräinen töhnä poistettiin. Arvata saa sattuiko. Nyt tiedossa kymmenen päivän antibioottikuuri. Ja minä kun vain leikkasin kynsiäni. Höh.

Ehdinpäs!

Viime tipassa

Olin lauantaina tuulettumassa ihmisten ilmoilla Helsingissä. Kävin näyttelyssä Hakasalmen huvilassa. Koko kesän olen miettynyt meneväni ja näyttelyn toiseksi viimeisenä päivänä ehdin.  

Pyörin Narinkkatorin käsityötapahtumassa, tapasin ystävän ja kävimme lasillisella  Ravintola Loisteen terassillakin. Taisi olla niitä viimeisiä kelejä tuohon touhuun.

Syksy tekee tuloaan, ei sille mitään voin.