tiistai 13. elokuuta 2013

Väärä muisto

ja miten se menikään

Minulla oli sormus kateissa reilun vuoden kunnes sen viime viikolla vihdoin löysin. Ajattelin sormusta usein, sillä se on lempisormuksiani. Minulla oli muisto, että olin ollut matkoilla, kotiin tultuani laittanut sormuksen jonnekin ja samalla ajatellut: "Tänne kun mä sen laitan, niin en kyllä varmaan koskaan sitä löydä." 

Taisi olla väärä muisto. Löysin sormuksen eteisen lipaston takaa siivotessani perusteellisemmin (eli siirsin myös lipaston takana säilytyksessä olevia tauluja). Oikeampi muisto olisi varmasti ollut tämä: "No nyt se tippu! Jos en nyt heti nosta sitä niin en kyllä muista minne se meni." 

En sitten nostanut.


8 kommenttia:

  1. Olen ennenkin sinulle todennut, mutta sanon sen taas. Sinulla on blogissa kiva muoto. Tykkään kun otsikko on puhuva, ja sinulla on peräti aina kaksi otsikkoa, tarina jo niissä. Kiva lukea!

    VastaaPoista
  2. Ihminen on kumma kapistus....kuinkahan paljon neillä oikein onkaan "vääriä muistoja" ?

    Minä muuten tykkään kans tuosta sun otsikoinnista, ei vaan ole tullut koskaan mainittua! "kun ei heti mainitse, niin unohtuu"....nyt mä komppasin!

    VastaaPoista
  3. Täälläkin tykätään sun otsikoista :-)
    Ja jutuista muutenkin. Kuulostaa NIIN KOVIN tutulta! Näin se arki kuluu, muistaessa asioita oikein ja nurin...

    VastaaPoista
  4. Onnea, kun sormus löytyi. Korujen hukkuminen on ikävää, varsinkin, kun niihin saattaa liittyä tärkeitä muistoja, voi harmittaa loppuiän.

    VastaaPoista
  5. Pääasia, että löytyi. Minulla ei useimmiten ole mitään muistoa kun jokin tavara on kadoksissa, ei oikaa eikä väärää. Joku on joskus neuvonut, että kannattaa ajatella vain numeroita, puhelinnumeroita, syntymäaikoija, kaikenlaisia numeroita, silloin saattaa se oikea muisto pulpahtaa pintaan. Tämä on joskus toiminut minulla.

    VastaaPoista
  6. Hyvä, että sormus löytyi. Minä olen niitä hupsuja, joilla on aina kaikki hukassa. Toivoton tapaus! Itseni olen sentään vielä löytänyt :D

    VastaaPoista
  7. Inna Vaara: Kiitos kovasti kauniista sanoistasi :)

    Pepi: Minä luulen, että vääriä muistoja on enemmän kuin uskommekaan! Kiitos sinullekin kehuista :)

    Saila: No mutta! Kiitos sinnekin otsikkokehuista :)

    Paula: Kiitos! Voisi olla ettei olisi hukassa ollutkaan jos olisin sen heti nostanut.

    Cheri: Tuota täytyykin kokeilla! Vaikka nykyään ei kyllä edes muista niin paljoa numeroita kun kaikki on kännykän muistissa.

    Snabelbacka: Itsensä löytäminen onkin hyvä asia! Toisilla siihen menee koko elämä :)

    VastaaPoista
  8. Hyvä, että sormus löytyi! Minulla on myös tavarat monesti hukassa. Ja monesti niitäkään, jotka ovat oikeassa paikassa, en löydä.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.