sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Sunnuntai

aamua

Helmi-kissa herätti muutama hetki sitten, kävin antamassa ruokaa ja vaihtamassa veden. Keitin kahvit, sytytin pari kynttilää ja nyt pieni kierros blogistaniassa. Taustalla Ylen Radio Suomi. Aamu tuntuu kovin varhiselta, vaikka vuorossa ovat kello yhdeksän uutiset.


Minulla on menossa suomalaiset viikot. Lukulistalla ovat viime viikkoina olleet: Pia Postin Talven jälkeen valo, Joel Haahtelan Katoamispiste, Tuuve Aron Yöstä aamuun, Mirjami Hietalan Valkoiset lautalattiat, Pauliina Rauhalan Taivaslaulu sekä Jarmo Ihalaisen Perheestä ja alastomana juoksemisesta. Viime yönä aloitin Kirsti Ellilän kirjan Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin. Blogikierrokseni jälkeen taidankin mennä takaisin sänkyyn sitä lukemaan. Tiedä vaikka ottaisin vielä pienet tirsatkin.

9 kommenttia:

  1. Minulle pimeä sydäntalvi on viime vuosina ollut vaikeaa aikaa, mutta ajoittain osaan nykyään jo nauttiakin pimeistä hiljaisista hetkistä. Niissä on jotain hyvin rauhoittavaa, etenkin näin pyhäaamuina. Mukavia jälkitirsoja!

    VastaaPoista
  2. Mukavan rauhaisalta vaikuttaa tuo aamuhetkesi. Ja takaisin peiton alle vetäytyminen on ihan loistava suunnitelma.

    VastaaPoista
  3. Just tämmösistä pienistä arjen nautinnoista koostuu hyvä elämä.

    VastaaPoista
  4. Mitäs tykkäsit Taivaslaulusta? Minun oli pakko lukea se yhdeltä istumalta. Se oli ihan järkyttävä.

    VastaaPoista
  5. Minäkin suunnittelen jouluna lukevani tuon taivaslaulun.

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa mukavan letkeältä talviohjelmalta; lukemista ja torkkuja.

    VastaaPoista
  7. Seesteinen sunnuntaiaamu :)
    Minäkin jonotan kirjastosta tuota Taivaslaulu -kirjaa. Aika vähän (liian vähän) tulee luettua näitä kotimaisia romaaneja, kun olen enemmän dekkari-ihmisiä.

    VastaaPoista
  8. Inna Vaara: Minäkin pidän pimeydestä, tiettyyn rajaan asti. Onneksi kuitenkin kohta on suunta kohti valoisampia aikoja.

    Päivi: Oli ihanan rauhallista! Yleensä juuri aamiaisen tai aamukahvin jälkeiset unet ovatkin parhaat. Niin myös eilen!

    Milla: Aika lähellä ainakin!

    Nettimartta: Arjesta täytyy ottaa ilo irti!

    Myrsky ja Minna: Taivaslaulu oli hyvin ja kauniisti kirjoitettu. Aihe rankka. Mietiskelin monesti kirjaa lukiessani, että onneksi aviomies oli sellainen kuin oli. Nopsasti luin minäkin tämän!

    Paula: Se on hyvä kirja. Saas nähdä mitä sinä siitä pidit.

    Cheri: Todella letkeäksi muodostui koko päivä. Tänään täytyykin sitten olla vähän ahkerampi!

    Snabelbacka: Minäkin luin jossain kohdin tosi paljon dekkareita. Sitten halusin vaihtelua ja nyt on näköjään vuorossa suomalaiset.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.

Jälkielämää

Kansallisteatterin Maalaamosalissa Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjauksen aikana tiloihin saatiin kaksi uutta pientä näyttämöä/...