Ja sen kuluminen
Mitä vanhemmaksi elää, sitä enemmän käsitys ajasta muuttuu. Olen kuullut puhuttavan sen johtuvan siitä, että ihmisellä on enemmän kokemuksia ja elettyä aikaa takanaan. Paljon tietoa ja tunteita, paljon historiaa. Jos ennen mietti, että taas on tiistai, nyt voi jo miettiä, että taas on syksy.
Ei 80-luvustakaan tunnu vielä niin pitkä aika olevan, olinhan silloin jo (lähes) aikuinen. Kun luin Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin kirjan ensimmäisen osan Rakkaus, tuntuu kuitenkin, että 80-luku oli ajatusmaailmaltaan lähes keskiajalla.
Lukuvuorossa: Gardell Jonas Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin 1. rakkaus, Johnny Kniga Publishing, 2013, omasta kirjastosta.
Lukuvuorossa: Kerman Piper Orange is the new black, vuosi vankilassa, Seven-pokkarit, Otava, 2014, omasta kirjastosta.
Ja niin, olen sortunut ostamaan muutaman pokkarin. Sellaista se vaan nyt joskus on tämä ihmisen elämä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ylioppilaskunnan laulajat
Helsingin tuomiokirkossa Tapaaminen Kluuvikadun Fazerilla, herkkuja, hieman kuplivaa. Pienellä porukalla Helsingin tuomiokirkossa Ylioppilas...

-
ja suurta surua Perjantaina 3.6. isäni lähti taksilla sairaalaan. Vapaaehtoisesti, ihan itse. Samana päivänä hänellä todettiin parantuma...
-
arkeen Silloin kun tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Samana päivänä kun sain Namu-kissan kotiin , sain tietää, että saan lyhyen määräaikaise...
-
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
Totta, 1980-luku on niin lähellä - ja välillä se tuntuu olleen niiiin kaukana arvoineen. Ja silloin syntyneet lapseni ovat nyt yli 30-vuotiaita eli kuten minä silloin. Ja minähän koin välillä olleeni Vanha.
VastaaPoistaLähellä mutta kaukana. Onneksi!
PoistaIhan samaa ajattelin tuota kirjaa lukiessani.Se tuli muuten telkkarista sarjana, kotsoin tällä viikolla YLEareenasta. Vaikuttava, monella tapaa.
VastaaPoistaTiesin tuosta sarjasta, en kuitenkaan katsonut. Vieläköhän olisi areenassa. Täytyy tutustua!
PoistaAikakäsitys kyllä muuttuu iän myötä, huomattu on. 80-luvulla elin villiä nuoruutta, huh, en kaipaa sitä takaisin, mutta tuolla samalla vuosiukymmenellä tapasin myös aviomieheni ja edelleen tallataan samaa polkua. Perhekin on taas kutistunut kahteen henkeen, plus tietysti kissapojat :).
VastaaPoistaNiin muuttuu. Onneksi ei enää tarvitse elää 80-lukua!
PoistaAika kiihdyttää kulkuaan, kohti Ikuisuutta mennään. -- Piper Kermanin kirja on minullakin menossa. Aika mielenkiintoinen.
VastaaPoistaTuossa kirjassa olen vasta ihan alussa, en osaa sanoa vielä mitään :)
Poista80-luvun muistaa hyvin ja tuntuu, että 80-luvusta on vain hetki aikaa. ;)
VastaaPoistaNiinpä :)
PoistaAika, ystävä ja vihollinen... ♥
VastaaPoistaNiin. Ehkä enemmän kuitenkin ystävä.
PoistaVoi - minusta tuntuu, että 70-luku oli ihan juuri;)
VastaaPoistaJa totta - käsitys ajasta muuttuu iän myötä - ja taju siitä, että tämä päivä on arvokas.
Upeaa viikonloppua!
No, olihan sekin :) Upeaa viikonloppua myös sinne Turkuun päin!
Poista