Tavernier, Rosalie
Kerran elämässä, kokemisen arvoisia hetkiä (Kirjapaja)
Kirjamessuilta tulee aina hankittua vaikka mitä ihanaa, usein myös jonkinsorttisia elämänohjeita. Niin tälläkin kerralla. Silloin kun ei ihmisellä ole mitään tekemistä, voisi ryhtyä toteuttamaan näitä:
"Kerran elämässä
tulisi tervehtiä nokikolaria.
Se tuottaa onnea!
Kerran elämässä
tulisi nukkua ulkona -
nukahtaa tähtien tuikkeeseen
ja tuntea maapallon pyörivän.
Kerran elämässä
tulisi kulkea joenvartta,
kunnes on ajatellut ajatuksensa
loppuun.
Kerran elämässä
tulisi antaa sellainen lahja,
jonka miuluummin olisi pitänyt itse."
ps. valokuvalla ei nyt sitten ole minkäänlaista tekemistä tämän jutun kanssa, paitsi että teeaika lähestyy!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ennen talven tuloa
Eläinten hautausmaalla Olen tiennyt missä se on, mutta en ole koskaan siellä vieraillut. Tänään hain ystävän matkaan ja kävimme yhdessä, kol...
-
Varpaat jäässä Auringon pilkahdukset tuovat lupauksen keväästä, mutta se on huijausta yhtä kaikki. Nyt on talvi, voiko sanoa, että jopa syd...
-
Kuvamuistoja Äiti sai marraskuussa diagnoosin: altzheimer. Se ei tullut yllätyksenä. Lääkitys tuntuu piristävän mieltä. Joulupöydässä eniten...
-
ja kesäloma Tämän kesän projekteja ovat olleet kissatarha ja parveke. Kissatarha toteutui jo alkukesästä ja eilen kohentui parveke. Aikamo...
Herkullinen kuva ja mielenkiintoiset elämänohjeet. Enää se joenvarsiohje taitaa olla kokeilematta ja sellaiseksi tässä kunnossa jääneekin.
VastaaPoistaTea time! Todella, hyvä kun muistutit ;-)
VastaaPoistaHyvät ohjeet. Minä kyllä aina tervehdin nokikolaria, usein hänet tulee jopa haettua saaren rannasta, mihin hän on tullut veneellä. Olisihan se nyt aika outoa jos ei tervehtisi!
Mutta se mietityttää, loppuvatko ajatukset muka ikinä. En usko. Ennemmin joki loppuu.
Kiva kuulla, että nokikolarin tervehtiminen tuo onnea. Olen ystävystynyt meidän sutarin kanssa ja hän poikkeaa kahvilla joskus ihan muuten vaan, koska tietää, ettei täällä pelätä mustaa miestä.
VastaaPoistaUlkona on tullut nukuttua useinkin.
Jokijuttua käytin ennen paljon. Työhuoneeltani ei ollut pitkä matka Vantaan rantaan ja jos työ takkusi eikä ideoita syntynyt niin päätin kävellä joenrantaa niin pitkälle, että ongelma ratkeaa. Tämä toimi hyvin.
Montakin lahjaa olisin pitänyt mieluummin itse. Oranssi kiihottaa ruokahlua, kuvasta tuli nälkä.
Tervehdin nokikolaria kerran vuodessa, kun hän käy meillä. Muuten en tapaa nokikolaria.
VastaaPoistaUlkona tähtitaivaan alla en ole nukkunut. Teltassa kyllä. Tätä pitäisi kokeilla :)
Joenrantaa olen kävellyt ja olen nauttinut siitä. Mutta ovatko ajatukset loppuneet vai lisääntyneet siitä?
Ostan usein lahjoja, jotka olisi kiva pitää myös itse.
Joenvartta pitkin kulkeminen tekisi hyvää. Kuinkakohan pitkälle sitä oikein täytyisi kävellä?
VastaaPoistaHerkulliselta näyttää teehetkesi:)
Noita "kerran elämässä" -ajatuksia olisi kiva keksiä itsekin lisää, niin kuin kullekin itselleen räätälöityjä.
VastaaPoistaKuten:
Kerran elämässä kannattaa jäädä eläkkeelle. No, ehkä vähän tylsä. Minulle ajatuksissa ajankohtainen.
Nokikolaria tervehdin kerran vuodessa kun hän käy meillä.
VastaaPoistaJokea ei ole lähellä, mutta iso puro on, melkein sama.
Ajatusten virta ei helpolla lopu;)
Millan: Kirjassa oli paljon muitakin hyviä ohjeita! Toivottavasti kunto päästää edes istuskelemaan jonnekin joenrantaa vaikka penkille.
VastaaPoistaSaila: Ennemmin todella loppuu se joki :)
Cheri: Siellä on sitten kokeiltu näistä jo useampia! Hyvä, hyvä.
Ninni: Joenranta voi todella myös lisätä asioita!
Myrsky: Keltainen piristää pimeässä!
Paula: Kerran elämässä pitää todellakin jäädä eläkkeelle ja sen jälkeen huomaat varmasti ihmetteleväsi kuinka koskaan ehdit töissä käymäänkään!
Rantakasvi: Ajatustenvirta on onneksi ehtymätön.