Kotona kukkii valkoinen särkynytsydän, äitini särkynytsydän on perinteisempi. Suurimmat kukat ovat niissä varsissa, jotka ovat valinneet kasvupaikkansa itse, kukkapenkin kivenkoloon.
Minun kasvissani on huomattavasti enemmän lehtiä, eivätkä pienet sydämet ole niin pitkissä ja kauniissa rivissä kuin äitini kasvissa. Ehkä tämä ominaisuus tulee vuosien mittaan. Tai sitten ei.
Toivottavasti noita löytyy vielä huomenna torilta! Tai jostain!
VastaaPoistaViikolla ei ole ollut - viime lauantaina ei mahtunut kuormaan mukaan :/
Kylläpä äitisi särkynytsydän on upea! Minun on myös punainen, mutta siinä ei ole noin pitkät kukkavarret, ehkä niitä tulee ajan myötä kun kasvin juurakkokin kasvaa ja levenee. Punaisessani on kyllä kukkavarret selvästi lehdistöä ylempänä, aika jännä että tuossa valkoisessasi kukat ovat selvästi lehtien lomassa. En tiedä, onko se kaikkien valkoisten ominaisuus.
VastaaPoistaMeillä oli joskus punainen särkynytsydän ja siinä oli samantyylisesti pitkät kukkavarret. Uudessa valkoisessa on lyhyet kuten sinullakin. Ehkäpä ne ovat lajikkeiden ominaisuuksia.
VastaaPoistaJoka tapauksessa niin kauniita, kummatkin ♥
Olen huomannut, että albinolajit ovat usein heikkokasvuisempia kuin värilliset yksilöt. Minulla on perinteinen punainen särkynytsydän ja siinä on juuri tuollaiset runsaat kukkarivit.
VastaaPoistaPepi: Toivottavasti sinua onnistaa!
VastaaPoistaSaila: Eli särkynytsydän on yhdyssana? Korjasin :)
AnnaS: Samaa mieltä, kauniita ovat!
Cheri: Se on siis ominaisuus!