Jostain syystä ikkunoiden peseminen on minusta aina ollut ikävää puuhaa. Hyvän olon tunne kun ikkunat on pestynä, on kuitenkin ihan mahtava! Kolminkertaiset lasit suoraan 80-luvulta, ei kyllä pesuhommiin houkuta. Eilen homma sujui kuitenkin kuin tanssi, ja loppupäivän kuljinkin sitten ikkunalta toiselle ihailemassa puhtautta.
Sen lisäksi siis, että käyn muutamia kertoja päivässä ihailemassa myös etupihan perennapenkkiäni. Oi, ihana toukokuu!
Helmililjojahan sieltä maasta näyttäisi nousevan?
VastaaPoistaIhana toukokuu tosiaan, tarjoilee joka päivä uusia herkkuja. Ikkunanpesusta en virka mitään, se saa odotella otollisempia hetkiä :)
VastaaPoistaHELMIliljoja tietenkin! Ja niitä ihania raidallisia tulppaaneja varmaan? Mutta mutta... mihin ovat hävinneet krookukset? Täytynee laittaa syksyllä uusia sipuleita.
VastaaPoistaTerveisin
Kukkapenkin adoptiotäti
Olen miettinyt samaa asiaa :) Ikkunanpesu ei tunnu työltä, jota tekee mieli aloittaa, mutta sitten se ihana puhtaus on mahtavaa :)
VastaaPoistaMyrsky: Kyllä! Perennapenkin kummitäti istutti ne.
VastaaPoistaCheri: Kyllä maailma muuttuu niin nopeasti! Kasvun ihme ♥
Saila: Krookukset ovat ehkä päätyneet parempiin suihin? Tervetuloa vaan istuttelemaan :)
Kiki: Puhtaus on puoli ruokaa, sanoo vanha sananlaskukin :)
Onnea! Ikkunanpesu ei ole minunkaan heiniäni. Nyt niitä olisi kaksin kappalein, tarkoitan kerrostalossa ja maalla. Ja kummassakin pesemättä. Mutta sinun ikkunasi on sentään pesty. Lainaan hiukan iloasi.
VastaaPoistaIloa saa aina lainata! Sitä suorastaan kannattaa lainata.
VastaaPoista