Kesäretki

Lomaviikolla

Ehdin minä lomaviikolla tehdä perinteisen kesäretkenkin. Autoon kaksi ystävää ja koira. Sitten nokka kohti länsi-Suomea. Kahvit ja kierros Kasvihuoneilmiössä ja sitten kohteeseen. Kohteessa meitä odottivan muiden muassa kissani Namun emo  Rauha sekä kissojeni Namun ja Sulon mummu, Noomin isomummu. Kovin ilahtuivat vierailustamme ja hämmästelivät myös, varsinkin Rauha.

Minun tomaattini. 

Minun tomaattini.

Päivä olo tuulinen, kylmä, mutta aurinkoinen. Muutama kasvi vaihtoi omistajaa, eikä kukaan kiittänyt. Kasvavat sitten varmasti. Kasvihuoneesta löytyi Porin Matin lämmöstä minun tomaattini. Omani onnistuin tappamaan, mutta Paulalle viemäni kukoistavat. Saa nähdä tuleeko niistä mitään näin kylmänä kesänä.

Laitetaan tänne nyt muistiin sellainenkin asia, että isäni hautakivi on saanut vihdoin kaiverruksen ja kultauksen.

Kesäretki

Suvilystipaikkaan

Eräänä aurinkoisena päivänä ystäväni Tellis, Naukulassa ajoittain seikkaileva Puolu-täti sekä minä hyppäsimme autoon ja köröttelimme ystävämme Paulan Suvilystipaikkaan. Pysähdyimme puolessa välissä kahvilla Kasvihuoneilmiössä, paikassa jonne aina suunnittelen tekeväni oman retkensä ja tutkivani koko tarjonnan ihan suurennuslasin kanssa. 

Kasvihuoneilmiö on siitä mukava paikka, että myös Puolu-täti pääsi sisälle ja katsomaan pupujakin. Valkoisen pupun kanssa sanoivat ihan nenäpäivää. 

Pihakierros kauniissa maisemissa, maistuva lounas ja leppoisaa höpöttelyä. Oiva kesäpäivä. Bonuksena vierailu upeassa paikallisessa yksityspuutarhassa.

Kissojeni Sulon ja Namun mummu, Ruska (Pinkkitassun Bette) 

Kissani Namun emo, Rauha (Pinkkitassun Edina)

Tästä kesäpäiväretkestä on tullut jo ihan perinne. Perinteeksi ovat muodostuneet myös matkan aikana autossa lausutut kommentit: 

"Nyt et kyllä enää yhtään kuuntele tuota ämmää", lausahti Tellis auton navigaattorista kun olimme ajanneet harhaan. Syy tosin ei ollut navigaattorin vaan minun kun en ajanut niin kuin minua ystävällisesti opastettiin. 

"Tästä mun autosta kuuluu kummallinen ääni. Sellainen fläp, fläp, fläp", sanoin minä enkä ymmärtänyt että se oli Puolu-täti kun takapenkillä läähätti. 

Viikko sitten

siirtolapuutarhassa

Siirtolapuutarha on kyllä paratiisi keskellä kaupunkia. Muutaman tunnin jälkeen tuntuu kuin olisi ollut useamman päivän lomalla. Tunnelma on leppoisa ja kesäinen.

Kun seurakin vielä oli mitä parhainta, akut latautuivat mainiosti. 

Kyläilyä

Siirtolapuutarhassa

Kun poikkeaa normaalilta reitiltään, voi tapahtua kaikkea mukavaa. Tässä tapauksessa päätin ajella kotiin keskustan kautta. Sitten tuli mieleeni jäätelö ja sitten soitin ystävilleni. Tärppäsi! Mökillä olivat.

Istuimme siirtolapuutarhan kahvilassa nauttimassa iltapäiväkahvit, vohvelit ja jäätelön. Vierailun kruunasi kesän ensimmäiset grillimakkarat.

Katsastimme puutarhat ja nautimme auringosta.

Kotiin tullessani huomasin, että kevätaurinko teki taas tepposet. Nenä ja poskipäät hehkuvat punaisenaan.

Onneksi kotoa löytyi voidetta auringonoton jälkeen käytettäväksi. Punanenästä huolimatta olipa kerrassaan rentouttava iltapäivä! Kiitos.

Iltalenkillä

helteisessä Porvoossa

Minä olen tutustunut Sulo-kissan kanssa mummulaan, nauttinut äitini ruokapatojen äärellä, käynyt kävelyllä vanhassa kaupungissa, kiertänyt muutamat kirpputorit ja ihaillut kuuta. Iltakävelyllä kävin Tarun ja Pepin kanssa joen varrella. Osa meistä kävi uimassa.

Kerran kesässä

turistina Porvoossa

Kerran kesässä leikimme ystäväni kanssa turisteja Porvoossa. Mitä siitä, että olen sieltä kotoisin? Mitä siitä, että ystäväni asuu siellä? Aina voi leikkiä. Nautimme hyvää ruokaa jokirannassa, kolusimme vanhan kaupungin putiikkeja, nautimme kahvit ja mansikkaleivoksen. 

Päivän päätteeksi ajoimme katsomaan Tarua ja Peppiä, saunomaan ja uimaan. Minä heitin monen talven turkkini lämpimään meriveteen. Taru ja Peppi näyttivät mallia. 

Opin, että Peppi pitää Tarua koirana ja haluaisi oman kissan. Taru viettäisi kaikki päivänsä meressä, eikä 15-vuoden ikä vielä tätä ruskea- ja sinisilmäistä kaunotarta paina. 

Loistava päivä! Kiitos ystävälle.