Pullolle baskeri

tuliaisiksi ystävältä

Jos viettää iltaa ystävällä hyvän seuran, ruuan ja juoman merkeissä, niin kai se on ihan normaalia, että saa kotiin tuomiseksi baskerin korkkaamattomalle Eiffel-tornin muotoiselle pullolle?

Minäpäs sain. Kuinka ollakaan puhe kääntyi Eiffel-tornin muotoihin ja jouduin taas tunnustamaan rakkauteni. Ystävä kaivoi tädiltänsä saadun pullon näytille ja sillä pullolla oli baskeri! Minun pullollani ei ollut, vaan nytpä on. Kiitos Taru!

Ostin

Messuilta

Eiffel-torni viehättää minua, Pariisi on mielentila. Ostin siis niiltä edellisviikonlopun messuilta itselleni korun.

Ja sitten tapahtui se mikä tapahtui. Siinä jäi pieni ihminen sanattomaksi, hieman pelokkaaksi ja pohjattoman surulliseksi.


PS. Tuolta messuosastolta olisin kyllä löytänyt vaikka mitä. Mutta se on toinen juttu se.

Pyörähdys ja puuhastelua

kotona

Kävin kotona Porvoossa. Siivosin kolme tuntia vanhemmillani putkiremontin jälkiä. Isäni ilmoitti haluavansa joululahjaksi valkoisen kepin. Äiti ei malttanut olla pesemättä olohuoneen ikkunaa, vaikka siihen paistoi aurinko. Nautin lounasta ja ajelin aurinkoisessa säässä kotiin. Aikainen lintu ja niin edelleen. 

Kotimatkalla pyörähdin kaupassa. Kotiin tulin tavaroiden kanssa, joita en tiennyt edes tarvitsevani. Näille taisi silti olla tilaus. Koti päivittyi kummasti. Pienempään sänkyyn olen tyytyväinen. Mitä nyt välillä kirja kopsahtaa lattialle, kun yritän sitä viereeni laittaa. Pieni haitta kaivatusta lisätilasta. 

Perjantain kirppispyörähdyksen jälkeen makuuhuoneeni Pariisi-seinä sai uuden taulun. Lypsyjakkara pääsi yöpöydän tehtävästään ja päätyi kukkatelineeksi.

Pariisissa olen ollut vain muutaman kerran, silti se sykähdyttää ja tuo energiaa. Pariisi-seinä on enemmän kuin tarpeen. Se on jollainlailla mielenlaatu, ei paikka. Vaikea selittää, enkä edes yritä. Listaan vain siihen liittyviä sanoja: läsnäolo, energia, tekeminen, ilo, onnellisuus.

Jotenkin on sellainen olo, että tämä viikonloppu tuli enemmän kuin tarpeeseen.

Pariisi

Vuonna 2000

Olen aikaisemmin siirtänyt tänne Muistikirjaani muutamia kuvia Pariisista vuodelta 2000. Sen vuoksi on ihan pakko laittaa tänne myös vuoden 2000 pääsylippu Eiffel-torniin, suureen ihastukseeni.

Niin, ja kävin minä tuolloin myös Pariisin Disneylandissä. Pääsylippu toki tallella. Kuinkas muutenkaan.

Pieni pyörähdys

Kirpputorilla

Kuinka ollakaan eilisen kauppareissun yhteydessä ajelin lähes vahingossa myös kirpputorille. Sellaiselle, mistä en yleensä ole mitään löytöjä tehnyt. Paitsi nyt. Mukaan tarttui kaksi Pariisi-taulua. Yksi oli jo ennestään ja yhdessä ne näyttävät oikein hyviltä. Vanhemman taulun ja toisen uusimmista maisema on lähes sama, mutta se ei minua haittaa. 

Mustassa kehyksessä on vanha, myös kirpputorilta vuosia sitten hankittu. Harmaissa uudet. Makuuhuoneen seinän harmaa väri on kuin tehty korostamaan näitä. Minun silmääni miellyttää. 

Pariisi

Vuonna 2000

Vuonna 2000 pääsin ensimmäisen kerran Pariisiin. Sanomattakin oli selvää, että minun oli päästävä myös Eiffel-torniin. Eiffel-torniin oli hotellistani kävelymatka ja jonotusaika torniin oli onnekseni kohtuullinen. Eiffelin hissi on ainoa paikka missä koskaan olen tuntenut jonkinlaista korkeanpaikan kammoa, tornin ylätasanteella sitä tunnetta ei enää ollut.

Pariisi on ihana kaupunki. Harmi etten ole koskaan ryhtynyt opiskelemaan ranskaa. Vaikka eihän se myöhäistä ole vieläkään.

Lukuvuorossa: James Janice Testamentti, WSOY, 1976, omasta kirjastosta. 

Eiffel-torni

ja sen kauniit muodot

Olen kovasti viehättynyt Eiffel-tornin muodoista. Ehkä sen vuoksi tänne on kotiutunut muutamia asioita aiheeseen liittyen: eilen esitelty karkkirasia, kuvassa oleva toinen pieni karkkirasia, isäni 80-luvulla Pariisista tuoma mini-Eiffel, konjakkipullo sekä Eiffel-tornin rakentamisesta kertova sarjakuvakirja. 

Voisi kai sitä ihmisellä kummallisempiakin tykkäämisen kohteita olla?

Kunhan olen saanut vanhoja kuvia skannattua, 

täytyy laittaa kuvia käynnistäni Eiffel-torniin tänne.