Ensimmäisiä viikkoja

tästä vuodesta

Toistaiseksi olen:

• käynyt munkkikahveilla Kasvihuoneilmiössä
• osallitunut kissanristiäisiin
• kahvitellut äitini kanssa
• käynyt vuoden ensimmäisellä työmatkalla
• ihaillut sinistä taivasta
• nukkunut liian vähän
• ostanut uudet värikynät ja unohtanut ne saman tien
• osallistunut ranskankieliseen viininmaistajaistilaisuuteen (en puhu sanaakaan ranskaa)
• hyräillyt Kirkaa Pariisin lentokentällä (ennen kuulutuksia tuleva melodia on ihan varmasti nuotilleen sama kuin yhden Kirkan biisin alku)
• itkenyt ystäväni koiraa samaisella lentokentällä
• nukkunut äitini vieressä ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden
• syönyt liikaa peltilihapiirakkaa
• sortunut Iittalan alennusmyynnissä
• hankkinut muutaman peltipurkin
• ulkoillut liian vähän 
• aloittanut joogakauden

Varsin vauhdikas alku. Erilainen ja vauhdikas. Vaan eiköhän se tästä.

Pullolle baskeri

tuliaisiksi ystävältä

Jos viettää iltaa ystävällä hyvän seuran, ruuan ja juoman merkeissä, niin kai se on ihan normaalia, että saa kotiin tuomiseksi baskerin korkkaamattomalle Eiffel-tornin muotoiselle pullolle?

Minäpäs sain. Kuinka ollakaan puhe kääntyi Eiffel-tornin muotoihin ja jouduin taas tunnustamaan rakkauteni. Ystävä kaivoi tädiltänsä saadun pullon näytille ja sillä pullolla oli baskeri! Minun pullollani ei ollut, vaan nytpä on. Kiitos Taru!

Yllätys

Joignyssä

Kesällä 2013 olin viikon ystävieni kanssa Joignyssä, Ranskassa. Matkasta on aikaisemminkin ollut juttua täällä Muistikirjassa.

Sitten siihen yllätykseen. Puhelimeni näyttää suosikkikuviani vuoronperään ja eilen satuin näkemään kuvan Joignyn kotimme takapihalta. Hämmästyin aikalailla.

Siellä oli lähes samanlaiset tuolit ja pöytä kuin mitä löysimme äitini kanssa kirpputorilta Porvoosta. Kuinka minä olen voinut nämä unohtaa?

Pariisi

Vuonna 2000

Olen aikaisemmin siirtänyt tänne Muistikirjaani muutamia kuvia Pariisista vuodelta 2000. Sen vuoksi on ihan pakko laittaa tänne myös vuoden 2000 pääsylippu Eiffel-torniin, suureen ihastukseeni.

Niin, ja kävin minä tuolloin myös Pariisin Disneylandissä. Pääsylippu toki tallella. Kuinkas muutenkaan.

Pariisi

Vuonna 2000

Vuonna 2000 pääsin ensimmäisen kerran Pariisiin. Sanomattakin oli selvää, että minun oli päästävä myös Eiffel-torniin. Eiffel-torniin oli hotellistani kävelymatka ja jonotusaika torniin oli onnekseni kohtuullinen. Eiffelin hissi on ainoa paikka missä koskaan olen tuntenut jonkinlaista korkeanpaikan kammoa, tornin ylätasanteella sitä tunnetta ei enää ollut.

Pariisi on ihana kaupunki. Harmi etten ole koskaan ryhtynyt opiskelemaan ranskaa. Vaikka eihän se myöhäistä ole vieläkään.

Lukuvuorossa: James Janice Testamentti, WSOY, 1976, omasta kirjastosta. 

Eiffel-torni

ja sen kauniit muodot

Olen kovasti viehättynyt Eiffel-tornin muodoista. Ehkä sen vuoksi tänne on kotiutunut muutamia asioita aiheeseen liittyen: eilen esitelty karkkirasia, kuvassa oleva toinen pieni karkkirasia, isäni 80-luvulla Pariisista tuoma mini-Eiffel, konjakkipullo sekä Eiffel-tornin rakentamisesta kertova sarjakuvakirja. 

Voisi kai sitä ihmisellä kummallisempiakin tykkäämisen kohteita olla?

Kunhan olen saanut vanhoja kuvia skannattua, 

täytyy laittaa kuvia käynnistäni Eiffel-torniin tänne.

Parempia

ranskalaisia

Rasian takia nämäkin on tullut aikanaan ostettua, onneksi sisältä löytyi ihania kovia toffeita. Ranska - Irlanti karkkimaaottelu on siis toistaiseksi Ranskalle 1-0.

Ja minä tunnustaudun toffee-tytöksi.

Tanlayn linna

Ranskassa

Taannoisella Ranskan matkallani vierailimme ystävieni kanssa myös Tanlayn linnassa. Minun mittapuuni mukaan linna oli komea ja iso. Linna oli yksityisomistuksessa ja toinen puoli linnaa olikin omistajaperheen käytössä.

 Me pääsimme vierailemaan 1500-luvulla rakennettuun osaan. Kaikkialla ei saanut kuvata, mutta onneksi tanssisalissa sai. Siellä oli uskomattoman upeat seepian väriset maalaukset seinillä ja katossa. Maalaukset olivat aivan kuin kolmiulotteisia ja jopa näistä valokuvista tämän näkee. Seinät ja katto ovat siis aivan sileät ja tasaiset.

Linnassa oli myös salainen torni, jossa kolme veljestä, jotka linnan rakennuksen aloittivat pitivät salakokouksiaan. Siellä kokoontuivat kalvinistit. Tornin kattoon oli maalattu sen aikainen pilapiirros. Siinä kaikista uskonnollisimmat katolilaiset oli maalattu alastomiksi ja vapaamielinen nainen hyvin sovinnaisiin vaatteisiin.

Olimme lisäksi niin onnekkaita, että olimme paikalla noin viisi minuuttia ennen opastettua kiertokävelyä. Muuten emme sinne olisi edes päässeet. Mikäli matkailet näillä main, niin voin suositella käyntiä tässä kohteessa!

Kaupunki

Joigny

Joignyn kaupunki oli pieni, keskiajalla alunperin rakennettu. Markkinat oli kaupungin kauppahallissa kahdesti viikossa ja muina päivinä ne kiersivät lähikylissä. Viinin lisäksi Bourgognen alue Ranskassa on tunnettu myös kirsikoistaan. Tai oliko se niin, että meidän lähialueemme oli?

Ja vaikka yritin kaikki kissakuvani laittaa yhteen ja samaan postaukseen, niin yksi jäi! 

Paikallinen raitapaita se siinä minua tuijotteli ja ihmetteli mitä tuo täti oikein höpöttää. 

Kissoja

Joignyssä

Joignyn kaupungissa oli paljon kissoja. Eri värisiä, eri kokoisia, toisilla kaulapannat, toisilla ei. Naapurin kissa puhui ranskaa ärrää sortaen, vaativasti ja äänekkäästi. Siitä ei ole kuvaa. 

Rive Gauche -ravintolan ujo kissa. 

Tilauksestani huolimatta en saanut lähiravintolassa jälkiruuaksi kissaa syliini silitettäväksi. Ravintolan viereisellä aukiolla kissoja päivysti yleensä useita ja yksi veteli sikeitä ravintolan sisätiloissa. Toiselta ovelta niitä myös ruokittiin. Usean talon ulkopuolella oli raksulautanen ja vesikippo. Taitavat ranskalaiset pitää kissoista. 

Talo

Joignyssä

Ystäväni oli valinnut talon tarkkojen kriteereiden perusteella (kaupungissa, wifi-yhteys, kaksi kylpyhuonetta, useampi makuuhuone yms) ja valinta osui nappiin. Talo oli boheemi, kaunis, jännittävä ja kaupungista oli hyvä tehdä päiväretkiä muihin kaupunkeihin ja kyliin. Aamiaisleivät hoituivat aamuisin näppärästi lähileipomoista ja niitä tässä pienessä kaupungissa oli useita. Ranskalaiseen tapaan noutaa tuoreet leivät ja muut leivonnaiset aamuisin voisin jopa tottua! Nam.

Ikkunaluukut pysyivät päivisin visusti kiinni ja talo pysyi yllättävän "viileänä", vaikka lämpötila ulkona oli yli kolmenkymmenen joka päivä.

Talo Ranskassa

Joigny

Viimeinen viikko on vierähtänyt Ranskassa Yonnen maakunnassa. Ystävät olivat vuokranneet talon Joignystä ja minä pääsin lomailemaan sinne viikoksi toisen ystäväpariskunnan kanssa. Autovuokra takasi sen, että Joigny ja lähiseudut tulivat tutuksi. Se olikin hyvä tapa viettää lomaa, sillä asteita oli koko ajan noin 30. Parhaimmillaan taisi olla jopa 38 astetta. 

Kiitos hienosta viikosta ystäville! 

Lisää kuvia seuraa kunhan nämä koneongelmat saadaan tavalla tai toisella ratkottua. Tuon yhden lataaminen kesti vartin. Huoh.