sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Onnea isälle

Onnea, onnea

Minä kävin tänään onnittelemassa isääni. Siellä sitä jo istuttiin jalat pesuvadissa likoamassa kun saavuin paikalle antamaan jalkahoitoa. Päivä jatkui yhteisellä lounaalla ja kakkukahveilla.


Kuvassa isäni ja minä syyskuussa 1967 silloisella kotipihallamme Porvoossa. Vanhempani asuvat nykyään kyseisen pihan naapurissa 1970-luvun alussa rakentamassaan omakotitalossa. Tällä tontilla asustelee nykyään isäni sisko sekä hänen tyttärensä, minun serkkuni. 

lauantai 9. marraskuuta 2013

Siivous

Käy kuntoilusta

Hauskan illan ja juhlien jälkeen on hyvä palata arkeen. Eipä siis muuta kuin lakanat vaihtoon ja imuri pörräämään. Mikäli en tänään olisi ryhtynyt tähän puuhaan, olen melko varma, että kasvattamani villakoirat olisivat oppineet joko puhumaan tai saaneet ensimmäiset hampaansa. Imurointi ei ole lempipuuhaani, harjaa ja kihveliä ulkoilutan useammin.


Hyvä puoli tässä on se, että tästäkin voi merkitä itsellensä liikuntasuorituksen. Eikä mikään ihme, sen verran on hiki pinnassa.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Juhlavaate

Uskaltaisiko?

Minä olen vähän huono käyttämään juhlavaatteita. Mieluiten viihdyn farkuissa ja kotona legginsseissä ja tunikoissa. Tänään aion kuitenkin rohkaista mieleni ja pukeutua juhlamekkoon kun illalla lähden juhlistamaan ystävien syntymäpäivää. 


Mekon päälle puen mustan villatakin ja mustat talvisaappaat. Saas nähdä uskallanko vai jääkö pelkäksi aikomukseksi tälläkin kertaa.

torstai 7. marraskuuta 2013

Niksi

Vetoketjuun

Tarkoitus ei ole lähteä kilpailemaan niksipirkan kanssa, mutta tämän yhden jutun ajattelin täällä jakaa.

Farkkujen vetoketjut eivät oikein tahdo pysyä ylhäällä. Ainakaan minulla. Mutta kun vetoketjun vetimeen (jossa on yleensä reikä) kierrättää avainlenksuna tunnetun osan  ja pistää sen napin ympäri, voi olla varma että vetoketju pysyy ylhäällä. Tämä niksi on toiminut jo vuosia.


Suosittelen! 

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Iltapala

kävelyn jälkeen

Eilinen oli rankka päivä. Oli pakko ottaa päiväunet. Niiden jälkeen pää oli tukkoinen ja olo oli ikävä. Se olikin hyvä syy lähteä kävelylle. Hieman mielessä oli myös tämän suorituksen merkitseminen nettisovellukseen. Kävely pimeässä syksyisessä ilmassa teki hyvää ja sen jälkeen maistui terveellinen iltapala.


Ja jottei nyt kenellekään ihan väärää kuvaa syntyisi, kerrottakoon vielä, että join myös kaksi lasillista Blossan glögiä vuodelta 2011. Olisikohan makuna ollut kahvi tai suklaa? Tämän juoman nautin kylmänä, sillä kuuma tai lämmitetty alkoholi ei ole minun juttuni. Ei kyllä taida olla glögikään, edes kylmänä.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Minä huijaan itseäni

ja onnistun siinä

Ihminen on hassu olento. Ainakin minä olen. Saan itseni surulliseksi, vihaiseksi, iloiseksi ja vaikka minkälaiseksi pelkän ajatuksen voimalla. Jos ajattelen surullisia asioita, hetken kuluttua tuntuu, että koko maailma kaatuu niskaan. Onneksi samalla tavalla pystyy psyykkaamaan itseään myös positiivisiin asioihin.

Joskus itsensä huijaamiseen tarvitaan myös apuvälineitä. Viime talvena ja keväänä totesin, että liikuntasuorituksen merkitseminen ylös taulukkoon auttaa minua liikkumaan. Kun työ jäi, jäi liikunta (joogan tosin aloitin uudelleen syyskuun alussa) ja vaikka olen tiennyt erilaisten nettisovellusten olemassaolon, en ole niihin sen paremmin tutustunut. Tänään sain kuitenkin ystävältä kutsun yhteen sovellukseen ja kuinka ollakaan, oli minun heti lähdettävä iltakävelylle. Reipas 35 minuutin kävely teki hyvää ja  merkkasin sen heti taulukkoon asianmukaisesti.


Olen tyytyväinen huijari. Kolmella heijastimella varustettu tyytyväinen huijari.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Ote

kirjasta Muumilaakson marraskuu (Tove Jansson) 

"Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa, se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin. Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeää ja arvokasta ja ikiomaa." 

Tämän vuoden marraskuussa minä luen Muumilaakson marraskuusta ja ihmettelen ajan nopeaa kulumista.


"Päivät olivat lyhentyneet ja viilenneet. Satoi harvoin. Keskipäivällä aurinko paistoi hetken aikaa laaksoon, ja paljaat puut heittivät varjonsa maahan, mutta aamu ja ilta kuluivat puolihämärässä, ja sitten tuli pimeä."

Syksy lähestyy

 kovaa vauhtia Pihlajanmarjat punastuvat ja lämpimälläkin säällä on kaiken lämmön takana tuntuvaa kylmyyttä. Vaikka syksy on yksi lempivuode...