Vauhdilla eteenpäin

Tekemistä riittää

Nyt on vauhtia riittänyt. Blogit ovat jääneet hieman hunningolle, ajatuksissa ovat olleet useammin. Yleensä auton ratissa ollessa ajatukset tippuvat yksitellen jutuksi ja kun olen kotona, ei niistä ole enää tietoakaan. Eikä sitten tule pienintäkään juttua, ei säätiedotuksen säätiedotusta. 

Äiti on edelleen sairaalan kuntoutusosastolla. Mieli on virkeä ja jotain edistystäkin tapahtuu. Siellä hän vietti myös 80-vuotissyntymäpäivänsä. Minä ja veljeni järjestimme kakkuja kotiin (jos vaikka joku sattuisi tulemaan) ja sairaalaan henkilökunnalle (ja laittakaa sinne kassiin kahvipaketti kans). Vieraita tuli syntymäpäivänä ja sen jälkeen. Erityisen ilahtunut äiti oli isosiskonsa vierailusta.

Minun tekee mieleni lukea, kuunnella musiikkia, opetella kuuntelemaan podcasteja ja valokuvata, valokuvata, valokuvata. Onneksi tällä viikolla on ylimääräinen vapaapäivä. 

Pyöräillen

töihin

Viime vuonna sain ja hankin syntymäpäivälahjakseni polkupyörän, enkä mennyt sillä töihin kertaakaan. Kesä kului vähän kuin sumussa isäni joutuessa kesäkuun alussa sairaalaan. Tänä keväänä olen jo kerran harkinnut lähteväni pyörällä, mutta viime tipassa keksin itselleni jonkun oikein hyvän tekosyyn.

Huomiselle on sovittu treffit ystävän kanssa puolimatkaan. Pienen patistuksen saattelemana kävin tarkastamassa onko renkaissa ilmaa ja pakkasin reppuni. Lähtöaika ja treffiaika on synkronisoitu ja nyt pitää vielä toivoa ettei aamulla sada.

Jokohan nyt pääsisin matkaan?

Serkku

täytti vuosia

Viime viikonloppuna kävin juhlistamassa serkkuni aikuistumista. Sillä kai kuusikymppistä voi jo aikuiseksi sanoa?

Sankaritar oli kaunis hienossa leningissään, maisemat olivat komeat ja kakkuja oli riittävästi. Lämpöäkin riitti, joten mikäs siinä oli juhliessa. Lauluesitysten lisäksi juhliin oli tilattu herra tanssittaamaan päivänsankaria Kultaisen Nuoruuden tahdissa. 

Kyllä minuakin sitten haettiin ja jossain kohdin jopa sanottiin, että hyvä hyvä. Ei kuitenkaan silloin, kun käänsimme valssissa pyörimissuuntaa ja talloin varpaille. Ainakin viidesti. 

Onnea vielä kerran R ja toivottavasti juhlamatka on hauska! 

Varustelua

Hurjaa varustelua

Ystäväni Skoda-siskot antoivat minulle syntymäpäivälahjaksi heijastinliivin, pyöräilyhanskat x2, heijastimia pyörän pinnoihin, pyöränkumin paikkausvälineet, sadeviitan, kypärän, juomapullon, pinkin soittokellon, n 20 vuotta vanhat peffasta pehmustetut pyöräilyshortsit (!!), kiinteät "mustekalat".... ja kaikki pakattuna kätevään laatikkoon, josta tuli iloa koko perheelle.

Pitäisi vissiin se pyöräkin nyt hankkia.

Edit: Sain myös lukon ja pumpun. Ja ehkä vielä jotain muuta.

Pieni lomanen

ihana kevät

Minulla oli loma, ihan pieni lomanen vain. Se täyttyi nopeasti valmisteluista, kohtaamisista, yllätyksistä, lounaasta Ekbergillä, keväästä, ystävistä ja kissoista. Ihan paras pieni lomanen. 

Eikka sai lakkinsa klo 17.45 kuten perinteisiin kuului, vappumunkkeja meni useampi kappale ja kuplivaa riittävästi. Kimallelenkkarit kuljettivat pitkin Helsingin katuja ja nenä paloi auringossa.

Terassikausi korkattiin limonaadilla ja laivan kansituoli vapautui kuin käskystä. Ei olisi voinut paremmin asiat olla. Puutarhassakin rapsutin, mutta ne ikkunat, ne jäivät pesemättä. Noinkohan niitä enää tarviikaan pestä? 

Juhlat

ystävällä

Nyt niitä vietetään - viisikymppisiä. Ystäväni herra T juhlisti kaksi vuotta sitten, nyt tuli perässä hänen vaimonsa, ystäväni rouva T. Sitten minä, jossain kohdin ensi vuotta. 

Herra T:n juhlista asti olen miettinyt järjestäväni juhlat, vaan mitään konkreettista en ole niiden eteen tehnyt. Järjestääkö juhlat kotona? Jossain toisessa paikassa? Jossain ravintolassa? Juhlinko isosti vai vain lähimpien kesken? Mitä tarjoilua? Tarvitaanko ohjelmaa? Mihin riittävät rahat? 

Vaatenaulakon kestävyys täytyy ainakin testata, mikäli juhlin kotona. 

Kiitos mukavista juhlista, rouva T, ja onnea vielä kerran! 

Oikeassa paikassa

Sibelius-monumentti

Joskus asiat vain ovat niin oikealla paikalla ettei paremmin voisi olla. Sibelius-monumentti on mielestäni yksi näistä. Kun vierailee Sibeliuksen puistossa, alkaa kuulla musiikkia. Oikeasti. Ainakin minun päässäni ryhtyi Finlandia soimaan kun kiertelin ja kaartelin tätä teosta. Aika huikeaa. 

Toiset kuulevat musiikkia sairaalassa, minä näköjään Sibelius-monumentillä. 

Nyt toivoisin, että ystäväni P, kuulisi korvissaan syntymäpäivälaulun! Onnea, onnea, onnea!

80 v.

Isän syntymäpäivät

Isä juhlii tänään 80-vuotispäiviään. Huomenna myös. Äitinsä mukaan oikea syntymäpäivä on 31.8 ja kirkonkirjoihin on merkitty 30.8. 

Isosiskonsa perheeltä isä sai kauniin ruusukimpun. Siinä oli 80 ruusua. 

Kun muut vieraat olivat lähteneet, saapuivat paikalle isäni ystävät arvokkaasti astellen. Herra ja rouva Fasaani sekä heidän ystävänsä Pulu. Näitä ruokitaan kesät talvet kuten myös pikkulintuja ja oravia ja sepelkyyhkypariskuntaa. Käypä siellä yksi kalalokkikin aterioimassa.

Onnea isälle! 

Lukuvuorossa: Heli Vaaranen Sunnuntaina manhattanilla, Teos 2014, lainassa ystävältä. 

Syntymäpäiviä

ja museokäynti (<klik ja pääset lukemaan lisää museosta) 

Minä olen ollut eilen syntymäpäivillä. Sulon äidin ja äidin sisarusten kaksivuotispäivillä Vallilan siirtolapuutarhassa. Ensimmäinen kerta, kun ylipäätään vierailen siirtolapuutarhassa. Toivottavasti ei kuitenkaan viimeinen. 

Syntymäpäiväsankari saapuu juhlapaikalle yhdessä tyttärensä Sipin ja Puolu-tädin kanssa juhlavasti vaunuilla.

Syntymäpäiväsankari. 

Museokäynti oli viehättävä. Puolu-täti johdattaa vierailijoiden joukkoa. Mökki on vuodelta 1932 ja pihapiiri on sen ajan mieltymyksiä ja Elisabeth Kochin tarkan suunitelman mukaan toteutettu. Sitä pidetään kunnossa talkoovoimin. 

Museokäynnin jälkeen juhlaväki siirtyi nauttimaan maukasta raparperipiirakkaa ja ihailemaan pinkkejä tassuja.

Kiitos emännille ja isännille ja muulle juhlaväelle hienoista juhlista ja mukavasta seurasta! 

Äitini

75 vuotta

Äitini täytti eilen 75 vuotta. Onnea äiti! Kävin juhlistamassa merkkipäivää kakkukahveilla. Tein pienen pihakierroksen.

Ihastelin myös veljeni vanhemmillemme tekemää pientä perunamaata. En tiedä mitä laatua siellä viljelevät. Epäilen, että siikliä. 

Eilinen

siivousta ja valokuvia

Kävin vanhemmillani, join kahvit ja söin laskiaispullan mantelimassalla. Tunnustaudun tässä kohdin hillon ystäväksi. Vaikka voisin syödä manteleita kourakaupalla sellaisenaan, ei mantelimassa ole minua varten. Hoidin isäni jalat, pesin keittiön ikkunan, kaappien ovia ja keittiön koriste-esineitä. Vaihdoin ikkunaan keltaiset kesäverhot. Keväämmällä maalaan keittiön.

Kahvin ja muiden puuhien jälkeen katsoin valokuvia äitini 50-vuotispäivältä. Äitini näytti tosi nuorelta. Näyttää mielestäni vieläkin, vaikka toukokuussa on tulossa 75-vuotispäivät. Niitä ei juhlita, lähtevät kuulemma karkuun. Epäilen, että karkumatka ei vie kauas.

Tehtiin pieni pihakierros ja katsottiin mitä on jo tulossa. Hämmästeltiin pihan mäntyjä ja puhuttiin niiden leikkauttamisesta. Hyvä päivä.

Hyvää naistenpäivää kaikille.

Lukuvuorossa: Ishiguro Kazuo, Pitkän päivän ilta, Tammi keltainen kirjasto 1990, omasta kirjastosta, ostos kirpputorilta. 

100 vuotta

Tove Jansson

Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Tove Janssonin syntymästä. Tapahtumaa juhlistamaan on koottu vaikka minkälaista mielenkiintoista tapahtumaa Porvooseen. Kannattaa tutustua! 

Viime kesäinen Klovharun retki ei hevillä unohdu. Kaunis karu saari, jossa Tove Jansson vietti lähes 30 kesää yhdessä kumppaninsa kanssa. Onneksi pääsin käymään saaressa! 

Merkkipäivä

toisessa blogissani

Aloitin bloggaamisen 6.1.2009. Aluksi Naukulan Kerho piti sisällänsä vähän kaikkea, eniten kuitenkin kissauutisia. Elokuussa 2012 päätin erottaa kissablogin siitä kaikesta muusta. Olen ollut tyytyväinen ratkaisuun.

Bloggaaminen on hieno harrastus ja tähän voi hyvin yhdistää myös toisen lempipuuhani - valokuvauksen.

Juhlavaate

Uskaltaisiko?

Minä olen vähän huono käyttämään juhlavaatteita. Mieluiten viihdyn farkuissa ja kotona legginsseissä ja tunikoissa. Tänään aion kuitenkin rohkaista mieleni ja pukeutua juhlamekkoon kun illalla lähden juhlistamaan ystävien syntymäpäivää. 

Mekon päälle puen mustan villatakin ja mustat talvisaappaat. Saas nähdä uskallanko vai jääkö pelkäksi aikomukseksi tälläkin kertaa.

Kummisetäni

syntymäpäivä

Tänään olen juhlistanut kummisetäni 75-vuotispäiviä. Onnea vielä kerran! 

Kummisetäni on aikamoinen nikkari ja hänen kädentaitonsa ovat huippuluokkaa. Syntyy puukkoja, kyniä, astioita, ja mitä vaan. Puusta sorvaten, takoen tai melkein mitenkä vaan. Isäni kertoi, että jo nelivuotiaana pikkuveljensä kulki suuri puukko tupessa kupeillaan. Joku vieras oli sitten veljesten äidiltä, minun mummultani, kysynyt eikö pelkää, kun toinen on niin pieni ja puukko on niin iso. Mummo oli vastannut, ettei tarvitse pelätä, lapsi on siihen jo niin tottunut! Nykyään tällä saisi varmasti lastensuojeluviranomaiset kimppuunsa. 

Minä sain matkalta muistokseni kummisetäni tekemän kynän. Istuu käteen hienosti ja pehmeästi. 

Onnea isä!

79 vee

Isäni täyttää tänään ja/tai huomenna 79. Kirkonkirjoihin on merkitty tämä päivä, mutta isänäitini oli aikanaan toista mieltä ja väitti oikeaksi syntymäpäiväksi huomista. Kävin juhlistamassa isääni ja juhliin menin Brunbergin tehtaanmyymälän kautta. Lahjaksi vein suukkoja ja lakua. 

Kotiinkin oli jotain tuotava. Nam.