Uusi suosikkini

Kate Morton

Olen lukenut Kate Mortonilta (s. 1976) yhden kirjan - Paluu Rivertoniin (Bazar, 2011). Kirja hurmasi minut. Sen tarina kulki sujuvasti ja kiehtovasti 1920 ja 1990 -luvuilla Englannissa, kartanomaisemissa ja Lontoossa. Yleensä vierastan kirjoja, joissa kuljetaan eri aikakausilla, tässä kirjassa pidin siitä. Tarinassa on rakkautta, valheita, salaisuuksia ja murha. Vaikka mukana murha onkin, dekkariksi tätä kirjaa ei voi kutsua. Kirjan takakannessa kirjaa kutsutaan lukuromaaniksi ja sitä se on. Ehdottomasti

Kun luin aikaisemmin tänä vuonna uudesta Kate Morton suomennoksesta, kirjasta Hylätty puutarha, päätyi se hankintalistalleni. Ostin kirjan Helsingin Kirjamessuilta. En heti hyökännyt sen kimppuun, vaan yritin vähän säästellä. Eiliseen asti, mutta nyt kirja on lukuvuorossa.

Hassua, miten Kate Mortonista on muodostunut yksi lempikirjailijoistani, vaikka olen lukenut vasta yhden hänen teoksensa ja toisesta alkua. Uusi piirre minussa on myös se, etten halua aloittaa kirjaa, koska pelkään sen jo loppuvan. Onneksi kirjan takaliepeessä oli kerrottu, että Kate Morton on kirjoittanut myös kaksi vielä suomentamatonta kirjaa (The  Distant Hours ja The Secret Keeper). Toivoisin, että joulupukki kuiskuttaisi toiveeni Bazar-kustannukselle, jotta he suomennuttaisivat myös nämä kaksi.

Lukuvuorossa: Morton Kate, Hylätty puutarha, Bazar, 2014, hankinta Helsingin Kirjamessuilta (25 eur). 

Edellinen lukuvuorossa ollut: Alm Outi, Hemingwayn naiset, Gummerus 2007, hankinta kirjamessuilta (2 eur). 

Valoa

ja aurinkoa

Tänä syksynä täällä poltetaan kynttilöitä vain ulkolyhdyssä, sisällä mennään turvallisesti pienillä valoilla. Auringon pilkahdukset ilahduttavat ja tuovat energiaa. Jo aamulla silmiä raotelleessa sitä vaistomaisesti tietää onko tiedossa aurinkoa vai roikkuvatko pilvet otsan korkeudella. 

Tämä lokakuu on varmasti minulle aina pahin, sitten tähän pimeyteen taas tottuu. Toivottavasti ainakin.

Aamiainen

mustaherukkajauheella

Ostin taannoin mustaherukkajauhetta ja olen käyttänyt sitä lähinnä aamupuuron maustamiseen. Mielikuvitus on ollut tämän asian kanssa hieman jumissa. Onneksi keksin laittaa sitä myös aamujogurttini joukkoon. Päärynä, pähkinöitä ja mustaherukkajauhetta luonnonjogurttiin. Oli maistuvaa. 

Minulla ei ole käsitystä siitä kuinka paljon c-vitamiiniä tämä jauhe sisältää. Olisi mukava tietää. Seuraavaksi taidan sekoittaa tästä itselleni kuuman mehun.

Lukuvuorossa: Soininvaara Osmo Fillarilla Nizzaan, Teos, 2010, ostos kirjamessuilta (5 eur). Huomautus: En ole kummoinenkaan pyöräilijä, mutta tätä kirjaa on silti ollut mukava lukea! Osmo Soininvaara on täydetänyt Hesarille aikanaan reissustansa kirjoittamaansa blogia ja kasannut blogitekstit kirjaksi. 

Siivousvinkki

Eläintalouksiin

Ei Sulo-kissasta paljoa karvaa lähde, silti imuri on välillä kovilla. Varsinkin kun imuroin punaisia mattoja. Onneksi äitini on joskus osannut ostaa minulle sienen, joka irrottaa karvat matosta imuriakin tehokkaammin. Sienen käyttö vaatii vain vähän konttausta. 

Kyseiset karvat ovat lähteneet matosta imuroinnin jälkeen. Matto koki kirkastuksen. Minä mietin miksen käytä tätä sientä useammin. Tätä sientä voin suositella lämpimästi kaikkiin karvaisiin koteihin. 

Lukuvuorossa: Dominiguez Carlos Maria Paperitalo, Basam Books 2006, hankinta kirjamessuilta (2 eur).

Värillistä lasia

Kirpputorilta

Minä olen nyt jollain tavoin hurahtanut värilliseen lasiin. Vielä parempi jos lasissa on kohokuvioita. Niinpä iskin heti silmäni ystäväni myyntipöydällä olleeseen spagettipurkkiin. Toisena päivänä ostin sen. Tai ehkä voidaan puhua vaihtokaupoista kun ystäväni osti minulta edellispäivänä taulun. Eurolla tehtiin kumpikin kauppa. 

Taustalla näkyy toinen suosikkini. Riihimäen lasin  Arabian salaattikulho ja kas, siinäkin on kohokuvioita. 

PS. Lähdin tutkimaan tuon salaattikulhon tekijää. Eihän se ollutkaan Riihimäen lasin, siinä on vielä tarrakin jäljellä,  jossa lukee Arabia Finland, Finn Crystal. Nimi on Pioni, suunnitellut Oiva Toikka (70-luvulla) ja eräs nettikauppa hinnoittelee sen 90 euroon. Ehkä minun pitäisi käyttää Sulo-kissan kalastusmaljana jotain muuta.

Vastaisuuden varalle

valkosipulia

Jouduin tänään käymään ruokakaupassa ja käytin tilaisuuden hyväkseni. Ostin valkosipulia. Paljon valkosipulia. En ole koskaan marinoinut valkosipuleita itse, ennen kuin nyt. Ilman ohjeita, joukkoon öljyä, chili, kuivattua afrikalaista basilikaa. Pakko tulla hyvää.

Purkkiin päätyi viisi isoa valkosipulia. Luulisi näillä valkosipulihöyryillä jo flunssankin kaikkoavan lopullisesti.

Kun kurkku on karhea

eikä ääni luista

Eilinen päivä meni harakoille. Kurkku oli karhea ja kipeä, minä olin pötkölläni koko päivän. Luin, join Finrexiniä ja söin valkosipulinkynsiä. Jaloissa kahdet villasukat ja peittoja päällä useita. 

Tänään olo on parempi, vaikka puhuminen ei vielä hyvältä tunnukaan. Mutta oli eilisessä jotain hyvääkin. Downton Abbeyn viidennen tuotantokauden jaksot alkoivat. Kyllä tätä on odotettukin. Ihan paras sarja. Ehkä paras ikinä. 

Lukuvuorossa: 
James Peter Kuolema peittää jäljet, Minerva Crime 2014, saatu ystävältä. 
Hussey Charmian Salaisuuksien laakso, Gummerus 2005, ostos divarista.