Harvinaista herkkua - minulla rusetti päässä! Äitini lähetti tämän kuvan ja kuvasarjan skannattavaksi. Lienee ehkä 1-vuotiskuva.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ylioppilaskunnan laulajat
Helsingin tuomiokirkossa Tapaaminen Kluuvikadun Fazerilla, herkkuja, hieman kuplivaa. Pienellä porukalla Helsingin tuomiokirkossa Ylioppilas...
-
ja suurta surua Perjantaina 3.6. isäni lähti taksilla sairaalaan. Vapaaehtoisesti, ihan itse. Samana päivänä hänellä todettiin parantuma... -
arkeen Silloin kun tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Samana päivänä kun sain Namu-kissan kotiin , sain tietää, että saan lyhyen määräaikaise... -
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...
Iloisen näköinen pikkuneiti. Ei tainnut olla kovin pelottava paikka se kuvaamo :)
VastaaPoistaVoi että, oikein valokuvaamoon. Itse asiassa musta tuntuu, että minusta ja äidistä on kans otettu yksi kuva kuvaamossa, mutta siinä olen ihan pieni beibi.
VastaaPoistaRusetti sopii... ehkä voisit alkaa harrastaa rusetteja laajemminkin? Samaa mieltä, että erittäin reippaalta näytät!
Ihan siisti neito :-)
VastaaPoistaKuvaamossa käynti muuten vois kannattaa edes kerran elämässä. Nimittäin kun katon esim työpaikan naamakuvia, joista osa on otettu silleen kuin meikä (kännykällä itse jeejee) ja osan on ottanut ammattikuvaajat, niin kyllä meinaan NÄKEE mikä on ero! Oli mikä huuhkaja hyvänsä, niin ammattilainen saa siitä järjestettyä ihmisen näköisen. Tukka, meikit, valot... huoh! Vau.
Millan: Ilmeisesti ei! Muistikuvia ei liiemmin ole :)
VastaaPoistaSaila: Tai sitten me voidaan leikkia valokuvaamoa kun seuraavan kerran nähdään! :D
Zepa: Niinpä. Tarvitsisi täällläkin sellaisen virallisen kuvan eikä noista omista passikuvista oo oikein mihkään.
Ihana kuva aurinkoisesta pikkutytöstä. Nyt aikuisena voisi päivittää kuvan. Muista tuo valloittava hymy!
VastaaPoistaNinni: Oikeastaan minä olen aika kova hymyilemään näin aikuisenakin!
VastaaPoistaKyllä nuo vanhat ateljeekuvat ovat hienoja ja muistorikkaita. Minä järkkäsin itseni 40- ja 50-vuotiskuvaan, varmaan juuri noiden lapsuuden ja nuoruuden ateljeekuvien takia. Suosittelen. Muuten, kissoistakin otetaan ateljeekuvia. Voisit siis viedä myös Helmi Hempukan. Mitäs hän tykkäisi siitä?
VastaaPoistaTäytyy vielä hiukan tarkistaa. Tulin ajatelleeksi, että sinä otat Helmistä harvinaisen hienoja kuvia. Ei Helmi siis mitään ateljeekuvausta tarvitse.
VastaaPoistaPaula: No niin! Minäkin haluan studiokuvan itsestäni. Omista kuvista huolimatta Helmistäkin olisi kiva saada studiokuva, mutta luulen silti, että kotona otetut riittävät!
VastaaPoistaSä oot suloinen.
VastaaPoistaOliskin ihana päästä studiokuvaan!
Kiitos! Taitaa kuitenkin suloisuus olla hieman karissut vuosien myötä :D
VastaaPoistaOnkos se studioaika jo varattuna? Todella veikeä pikkutyttö olet ollut!
VastaaPoistaEipä ole! Ehkä sitten keväämmällä synttärilahjaksi itselle? Tai joululahjaksi jos oikein haluaa irrotella! :)
VastaaPoista