tämän päivän
Lomanen lähenee loppuaan. Eilinen ilta vierähti pienenpienissä tupaantuliaisissa ihastuttavassa kaupunkikodissa, tänään olen esitellyt ylpeänä lomaviikon aikaansaannoksiani äidilleni ja veljelleni, hakenut polkupyörän juhannusretkeltänsä, kahvitellut pyöränhakureissulla ystävien luona ja käynyt vihdoin ostamassa uuden astianpesukoneen. Kalliimman kuin piti, mutta uskoakseni myös paremman. Loppukesä ollaan sitten säästöliekillä, mutta tämä oli kyllä aika välttämätön hankinta tämäkin. Sen hajonneen imurin lisäksi.
Tekemistä olisi vieläkin vaikka mitä, mutta minä tyttö pistin Ella Fitzgeraldin soimaan ja aion ottaa loppupäivän iisisti. Vähän niin kuin lomailla.
sunnuntai 2. heinäkuuta 2017
lauantai 1. heinäkuuta 2017
Työleirillä
viikko kotona
Minulla oli viikko lomaa. Se tuli tarpeeseen ja täyttyi työllä. Erilaisella työllä. Toki asiat olivat muotoutuneet jo suunnitelmaksi ja siitä oli helppo lähteä liikkeelle. Juhannuksena maalasin seiniä ja siitä se sitten lähti.
Minä olen leikannut suurimman tuijani alaoksat ja valoa hulmahti tulla pihalle heti. Olen kärrännyt, kitkenyt, kaivanut, roudannut, saanut apua ystävältä niin suunnittelussa kuin roudaamisessa, olen tutkinut sääkarttoja ja katsonut voiko maalata. Olen ollut varsinaisella työleirillä. Eikä tämä jää tähän.
Toinen puoli aitaa on maalaamatta, kohopenkki rakentamatta ja kissojen ulkotarhan edusta perkaamatta. Tekemistä riittää. Onneksi nyt on ollut aikaa ja puhtia. Aina ei ole ollut ja senpä vuoksi piha on ollut jo useamman vuoden hieman rappiolla. Nyt se kohentuu kertaheitolla. Tai ainakin yhden kesän ja syksyn aikana. Lihaksia särkee, mutta mieli on hyvä.
Nähtäväksi jää säilyvätkö ämpäreihin siirtämäni kasvit hengissä ja saanko valkoisen särkyneen sydämen ja pionin siirrettyä uuteen kohopenkkiin.
Minulla oli viikko lomaa. Se tuli tarpeeseen ja täyttyi työllä. Erilaisella työllä. Toki asiat olivat muotoutuneet jo suunnitelmaksi ja siitä oli helppo lähteä liikkeelle. Juhannuksena maalasin seiniä ja siitä se sitten lähti.
Minä olen leikannut suurimman tuijani alaoksat ja valoa hulmahti tulla pihalle heti. Olen kärrännyt, kitkenyt, kaivanut, roudannut, saanut apua ystävältä niin suunnittelussa kuin roudaamisessa, olen tutkinut sääkarttoja ja katsonut voiko maalata. Olen ollut varsinaisella työleirillä. Eikä tämä jää tähän.
Toinen puoli aitaa on maalaamatta, kohopenkki rakentamatta ja kissojen ulkotarhan edusta perkaamatta. Tekemistä riittää. Onneksi nyt on ollut aikaa ja puhtia. Aina ei ole ollut ja senpä vuoksi piha on ollut jo useamman vuoden hieman rappiolla. Nyt se kohentuu kertaheitolla. Tai ainakin yhden kesän ja syksyn aikana. Lihaksia särkee, mutta mieli on hyvä.
Nähtäväksi jää säilyvätkö ämpäreihin siirtämäni kasvit hengissä ja saanko valkoisen särkyneen sydämen ja pionin siirrettyä uuteen kohopenkkiin.
sunnuntai 25. kesäkuuta 2017
Maalauspuuhia
Juhannuksena
Vaikka olen juhannuksena ehtinyt tapaamaan ystäviäni, herkuttelemaan hyvällä ruualla ja kuplajuomalla, saamaan rökäletappion ristiseiskassa, sain myös aloitettua niitä hommia. Aloitin helpoimmasta. Maalasin pihan puoleisen oven seinämät. Kaikki viritelmäni eivät ehkä olleet ihan työturvallisuusmääräysten mukaisia, mutta yletyinpä ihan ylös asti. Ja kuten kuvista näkee, oli aihettakin ryhtyä hommiin.
Pari edellistä kesää on mennyt kuin sumussa, nyt tuntuu että on aikaa ja voimia myös kotitöille. Hyvä niin.
Vaikka olen juhannuksena ehtinyt tapaamaan ystäviäni, herkuttelemaan hyvällä ruualla ja kuplajuomalla, saamaan rökäletappion ristiseiskassa, sain myös aloitettua niitä hommia. Aloitin helpoimmasta. Maalasin pihan puoleisen oven seinämät. Kaikki viritelmäni eivät ehkä olleet ihan työturvallisuusmääräysten mukaisia, mutta yletyinpä ihan ylös asti. Ja kuten kuvista näkee, oli aihettakin ryhtyä hommiin.
Pari edellistä kesää on mennyt kuin sumussa, nyt tuntuu että on aikaa ja voimia myös kotitöille. Hyvä niin.
Mukavaa juhannuksen jatkoa kaikille!
keskiviikko 21. kesäkuuta 2017
Hyvän sään pöyräilijöiden -kerho
ja teoria juhannussäästä
Kolmas kerta pyörällä töihin.
Vastatuuli hidasti matkantekoa, seura oli sama, reitti eri. Katsastimme nimittäin myös Haagan rhodopuistoa polkiessamme töihimme.
Hyvän sään pyöräilijöiden -kerho oli sopinut pyöräilevänsä töihin kahdesti tällä viikolla ja vaikka toinen jäsenistä yrittikin keksiä tekosyitä välttääkseen pyöräilyn, jäi siitä itsellensä ajoissa kiinni. Hyi hyi minua. Onneksi pyöräilimme, sillä saattoi olla viimeisiä hetkiä nähdä puiston kukkaloistoa, iltapäivän rankkasade taatusti teki tehtävänsä.
Töissä vilkuilimme juhannussäitä. Niistä minulla on sellainen teoria, että säätieteilijät ovat kaikki yhdessä ja samassa juonessa. Kertovat meille hyväuskoisille kansalaisille, että juuri tänä juhannuksena on erityisen kylmää ja sateista. Kun sitten muutamaa päivää ennen poistavat ennusteestaan sen sateen, kaikki ovat tyytyväisiä ja hokevat toisillensa: "Kunhan ei vaan sada." Siinä sitten unohtuu, että lämpökin olisi ollut kiva. Jostain radio-ohjelmasta kuulin, että helteinen juhannus olisi ollut viimeksi vuonna 1999.
Pitäisikö juhannus vaihtaa heinäkuulle?
Kolmas kerta pyörällä töihin.
Vastatuuli hidasti matkantekoa, seura oli sama, reitti eri. Katsastimme nimittäin myös Haagan rhodopuistoa polkiessamme töihimme.
Hyvän sään pyöräilijöiden -kerho oli sopinut pyöräilevänsä töihin kahdesti tällä viikolla ja vaikka toinen jäsenistä yrittikin keksiä tekosyitä välttääkseen pyöräilyn, jäi siitä itsellensä ajoissa kiinni. Hyi hyi minua. Onneksi pyöräilimme, sillä saattoi olla viimeisiä hetkiä nähdä puiston kukkaloistoa, iltapäivän rankkasade taatusti teki tehtävänsä.
Töissä vilkuilimme juhannussäitä. Niistä minulla on sellainen teoria, että säätieteilijät ovat kaikki yhdessä ja samassa juonessa. Kertovat meille hyväuskoisille kansalaisille, että juuri tänä juhannuksena on erityisen kylmää ja sateista. Kun sitten muutamaa päivää ennen poistavat ennusteestaan sen sateen, kaikki ovat tyytyväisiä ja hokevat toisillensa: "Kunhan ei vaan sada." Siinä sitten unohtuu, että lämpökin olisi ollut kiva. Jostain radio-ohjelmasta kuulin, että helteinen juhannus olisi ollut viimeksi vuonna 1999.
Pitäisikö juhannus vaihtaa heinäkuulle?
maanantai 19. kesäkuuta 2017
Nam
Olipa hyvää
Vaikka viikonloppuisin kokkaankin mielelläni aina ei vaan ehdi. Tai viitsi. Jos nousen sängystä seitsemän jälkeen, saattaa silti käydä niin, että aamukahvit keitän vasta puolilta päivin. Sitten venähtää lounas ja siitä tulee myös illallinen. Viikonloppulauantaina näin kävi kun en puuhasteluiltani millään malttanut.
Onneksi kaapista löytyi pastaa, Tescon valmiskastike (tomaattiricotta, muistaakseni), purkki oliiveita, paremmat päivänsä nähnyt pecorinojuustokannikka ja pihalta ruukusta salviaa. Erinomainen ateria. Mukavaa, että Tescon valikoimia saa nyt (rajoitetusti) Suomestakin. Jostain olen ollut lukevinani, että ovat olleet aikaansa edellä näissä valmisruuissa, vai oliko tämä puolivalmiste? Niin tai näin, mutta herkullista oli.
Vaikka viikonloppuisin kokkaankin mielelläni aina ei vaan ehdi. Tai viitsi. Jos nousen sängystä seitsemän jälkeen, saattaa silti käydä niin, että aamukahvit keitän vasta puolilta päivin. Sitten venähtää lounas ja siitä tulee myös illallinen. Viikonloppulauantaina näin kävi kun en puuhasteluiltani millään malttanut.
Onneksi kaapista löytyi pastaa, Tescon valmiskastike (tomaattiricotta, muistaakseni), purkki oliiveita, paremmat päivänsä nähnyt pecorinojuustokannikka ja pihalta ruukusta salviaa. Erinomainen ateria. Mukavaa, että Tescon valikoimia saa nyt (rajoitetusti) Suomestakin. Jostain olen ollut lukevinani, että ovat olleet aikaansa edellä näissä valmisruuissa, vai oliko tämä puolivalmiste? Niin tai näin, mutta herkullista oli.
sunnuntai 18. kesäkuuta 2017
Nyt lähtee
asiat etenemään
Pitkän hiljaisen kauden jälkeen asiat etenevät. Ei tarvita kuin yksi ystävä, joka ottaa suunnittelu- ja insinööritaitonsa esiin. Alkuun tosin tarvittiin herkkumenú sekä kuplajuomaa, tarkempi suunnittelu hoitui ilman. Nyt on tarkoitus muokata pikku piha uuteen uskoon.
Asiat etenevä pikku hiljaa. Listalla on mm:
Kaikenlaista ja vielä enemmän. Toisen puolen naapurin kanssa sovittu jo villiviinin leikkaamisesta, aidan pesusta ja maalaamisesta. Toinen puoli vielä keskustelematta. Nyt lähtee. Parvekkeenkin voisi maalata. Sekin on ollut ajatuksissa jo pitkään.
Lukuvuorossa: Pamela Hartshorne: House of Shadows, PAN Books, 2015, lainassa ystävältä.
Pitkän hiljaisen kauden jälkeen asiat etenevät. Ei tarvita kuin yksi ystävä, joka ottaa suunnittelu- ja insinööritaitonsa esiin. Alkuun tosin tarvittiin herkkumenú sekä kuplajuomaa, tarkempi suunnittelu hoitui ilman. Nyt on tarkoitus muokata pikku piha uuteen uskoon.
| Oma |
Asiat etenevä pikku hiljaa. Listalla on mm:
- Kissatarhan uusiminen: tarjous saatu, mutta odottaa, sillä tekijällä edessään pieni leikkaus
- Ison Tuijan kaato, tuo enemmän tilaa rhodolle
- Kevätesikoiden karsiminen
- Toiselle puolelle matalahko kohopenkki
- Aitojen pesu ja maalaus
- Pation reunoilla olevat istutusalueet uusiksi (osittain)
| Naapurin |
Lukuvuorossa: Pamela Hartshorne: House of Shadows, PAN Books, 2015, lainassa ystävältä.
torstai 15. kesäkuuta 2017
Kaksi
kertaa
Olen päässyt pyörällä töihin nyt kahdesti. Se on kaksi kertaa enemmän kuin viime kesänä. Toinen kerta tuntui puolet helpommalta kuin ensimmäinen. Tähän voi jäädä koukkuun.
Olen päässyt pyörällä töihin nyt kahdesti. Se on kaksi kertaa enemmän kuin viime kesänä. Toinen kerta tuntui puolet helpommalta kuin ensimmäinen. Tähän voi jäädä koukkuun.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Uuteen kotiin Neljästä tomaatista pidin itse yhden ja lahjoitin kolme ystäväni Paulan hellään huomaan. Viime sunnuntaina kun olin syntymä...
-
kovaa vauhtia Pihlajanmarjat punastuvat ja lämpimälläkin säällä on kaiken lämmön takana tuntuvaa kylmyyttä. Vaikka syksy on yksi lempivuode...
-
Hyvästit Viime yönä sain puhelun sairaalasta kello 01:13. Isäni oli nukkunut pois. - Eeva Kilpi - Ajoin aamuvarhain Porvooseen. Käv...





















