torstai 30. toukokuuta 2013

Ennen ja

jälkeen

En nyt sitten tiedä kuinka fiksua se oli pestä se aita ennen kuin olin perannut villiviiniryteikköä aidalta.
Ennen.

Jälkeen.
 Saalis.

Kummallista on kyllä myös se, että aidat ovat eri väriset ja kaksi aidanpätkää kaipaisi myös maalia pintaansa. Ne osat, jotka eivät olleet niin paljon villiviinin kanssa kosketuksissa. Aidan lautamateriaalikin tuntuu aivan toiselta. Noh, ehkä sitten joku päivä.

5 kommenttia:

  1. Onpa eri väriset aidanpätkät! Merkillistä. Kohta alat varmaan niitäkin maalaamaan ;-)

    VastaaPoista
  2. Pidätte Helmin kanssa aurinkolasit päässä niin kaikki näyttää saman väriseltä.
    Onkohan aidan rakentajalta loppunut matskut kesken.
    Minä pyyhin siitepölyjä katetun ulkoterassi ikkunalaudoilta ettei pojat vaan tukehdu pölyyn....yhdellä laudalla on lampaantalja makuualustana...sen alta löytyi noin miljardi nuppineulanpään kokoista kullanväristä hämähäkkivauvaa. Saivat kyytiä vaikka pahoittelinkin heille elämän lyhyyttä.

    VastaaPoista
  3. Anna villiviinin hoitaa värieron häivytys:)

    VastaaPoista
  4. Minunkin pitäisi ryhtyä tuohon villiviinin perkaukseen. Suunnitelmissani oli homma jo keväällä, mutta enhän minä ilman lehtiä erottanut, mikä oksa oli hengissä. Meillä tosin villiviinä uhkaa mahdollinen aitaremontti jo tänä vuonna (piti jo viime vuonna mutta tekijöitä ei ole vielä näkynyt.), mutta kasvaahan tuo uudelleen.

    VastaaPoista
  5. Saila: Enpä tiedä! Jos maalaisi toiset kaksi, sitten pitäisi maalata toiset ja sitte toinen puoli ja sitten...Katsellaan!

    Leenajapojat: Siitepölyä onkin nyt todella runsaasti! Minä olisin varmasti kyllä kiljunut kurkkuni käheäksi jos tuommoisen hämähäkkiapajan olisin löytänyt.

    Cheri: Näin saatan tehdä! Paitsi että se joka on harmain osa, on rhodon takana eikä siinä kasva villiviiniä.

    Minna: Varmasti kasvaa uudelleen! Taitaa sekin olla sellainen vaikeasti hävitettävä kun on kerran ryhtynyt kasvamaan.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa aina.