Perheenlisäystä

Mutta kuinka monta?

Kissablogin puolella kerroinkin, että meillä en erittäin kiinnostava näytelmä ihan ikkunan alla ja kissojen mielestä myös ikävästi lasin tai ulkotarhan verkon takana. Huolimatta siitä, että olen käynyt ajoittain pihalla  puuhastelemassa ja huolimatta kissojen partioinnista, pesintä ja hautominen ovat nyt edistyneet ja pienokaiset kuoriutuneet.

Vanhemmat (?) ovat kiireisiä, nokka täynnä ruokaa lentävät edestakaisin ruuanhakureissujen ja pesän väliä. Kun vanhemmat olivat poissa, käytin tilaisuuden hyväkseni ja otin kuvan. Olen kuvaamista välttänyt, jotten häiritsisi, mutta tämän otin vähän kauempaa, enkä pesimärauhaa siten häirinnyt.

Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti ja pienokaiset pääsevät turvallisesti suureen maailmaan.

Havaintoja

viikon varrelta

• Olen hieman jumissa joululahjaksi saamani Hyvän mielen vuosi -tehtäväkirjan kanssa. Aloitin rehvakkaasti kirjoittamalla tämän kuukauden tavoitteeksi unelmieni löytämisen. Kolmen unelman löytämisen. Enkä millään tiedä/keksi/huomaa mistä unelmoin. Kääk. Voiko ihminen olla ilman unelmia?
• Valon määrä on lisääntynyt. Kun lähdin perjantaina ajoissa töistä, havahduin valoon. Valo saa minuun liikettä. Kiinnostun sisustamisesta, valokuvauksesta ja keltaisesta ja vihreästä ja väreistä. Tuntuu, että herään vaikken tiennyt edes nukkuvani. 
• Linnut laulavat jo kevättä.
• TV:stä kuuluva urheiluselostus on edelleen mieltäni rauhoittava, hyvän olon ääni. Peruja lapsuudestani, oletan. 
• Liian vähäiset yöunet viikolla, ei ole hyvä juttu. Lauantai-iltana menin yhdeksältä nukkumaan ja heräsin tänä aamuna hieman kahdeksan jälkeen. 

Huomioita

arjesta

Meille on tullut valoa. Ja sirkuttavia lintuja ja kissoille kevättä rintaan. Toisissa paikoin on näkyvissä katukivetyksiä niin, että mieli halajaa jo kevyempiin kenkiin. Vaatekaappi kaipaa väriä ja ensi viikolla on maaliskuu. Silmät hakeutuvat kaikkeen keltaiseen.

Sitten sitä miettii vähän jo sisustustakin. Viinikaapista en luovukaan, vaan maalaan sen. Harmaaksi. tumman harmaaksi. Väri se on sekin. Sitten mietin pitäisikö televisiotasoksi vaihtaa valkoinen hyllykkö ikeasta ja roudata se nykyinen tv-taso yläkertaan.

Kyllä tämä nyt keväältä vaikuttaa.

80 v.

Isän syntymäpäivät

Isä juhlii tänään 80-vuotispäiviään. Huomenna myös. Äitinsä mukaan oikea syntymäpäivä on 31.8 ja kirkonkirjoihin on merkitty 30.8. 

Isosiskonsa perheeltä isä sai kauniin ruusukimpun. Siinä oli 80 ruusua. 

Kun muut vieraat olivat lähteneet, saapuivat paikalle isäni ystävät arvokkaasti astellen. Herra ja rouva Fasaani sekä heidän ystävänsä Pulu. Näitä ruokitaan kesät talvet kuten myös pikkulintuja ja oravia ja sepelkyyhkypariskuntaa. Käypä siellä yksi kalalokkikin aterioimassa.

Onnea isälle! 

Lukuvuorossa: Heli Vaaranen Sunnuntaina manhattanilla, Teos 2014, lainassa ystävältä. 

Lintuparvi

Aamulla kahdeksan aikaan

Tänä aamuna kahdeksan aikaan pihalla oli iso lintuparvi. Se kaakatti hetken, pisti marjat poskeensa ja lähti. 

Sen jälkeen on ollut hiljaista. 

Mielimusiikkia

Bo Kaspers Orkerster

Koti on kaaoksen vallassa ja tänään se raivataan kuntoon. Asiassa auttavat hyvä kahvi, terhakka apulainen ja mielimusiikki. Parvekkeella päivystää pöllö (vain ollakseen aasinsilta kuvaan).

Jostain syystä olen varsin viehättynyt tämän ruotsalaisen orkesterin letkeästä menosta. Tuo rauhan tähän aherrukseen.

Kaikenlaista

Purkissa

Kaikenlaista sitä ihminen itsellensä hankkii ja kaikenlaisia asioita sitä samaan purkkiin mahtuukin. Sulassa sovussa lasipurkissa keittiön tasolla asustelevat strutsinsulkainen pölyhuisku sekä Nalle Puh -pilli. Se on hankittu joskus, ehkä noin 15 vuotta sitten, Liverpoolista. Muistaakseni. Nalle Puhiin ei vain kyllästy koskaan.

Pilliä ei koskaan ole käytetty, mutta Nalle Puhia keinutetaan kyllä muuten säännöllisesti.

Happamia

sanoi kettu pihlajanmarjoista

Kävin tänään aamusella vaihdattamassa talvirenkaat alle. Maa olikin jo huurussa ja parkkipaikalla olevien autojen tuulilasit myös. Kun lähestyin omaa autoani, ihmettelin mitä on tapahtunut. Auto näytti kamalan röpelöiseltä. Kun menin lähemmäs ymmärisin, että se tilhiparvi, joka oli tyhjentänyt pihapihlajan marjoista, oli sen jälkeen lentänyt autoni yli. Parvessa ei ollut yhtä lintua, ei kahta, eikä edes kymmentä. Arviolta noin 50 linnulla oli mennyt vatsa sekaisin pihlajanmarjoista autoni päällä. Se on nyt kovin jouluinen, tummanharmaa ja koristeltu punertavilla, lähes pihlajanmarjankokoisilla pilkuilla.