Tuliainen

Tukholmasta

Ostin itselleni Tukholmasta, Fotografiskasta, tuliaisen. Siellä oli tarjolla näyttelyjulisteita vaikka kuinka paljon, mutta päädyin jalkoihin. Nyt tämä saa korvata muutamia vuosia sitten Roomasta ottamani kuvan. 

Huomaa kyllä, että kevät tekee tuloaan kun tekee mieli puhdistaa pölyt kodistaan sekä hankkia jotain pientä uutta. 

Joskus riittää

vain yksi

Minä en ole ollut mikään karkkihirmu, enemmänkin suolaisen ystävä. Jostain syystä makuni on viime vuosina muuttunut ja nykyään kunnon ruokailuun kuuluu aina myös jälkiruoka. Jälkiruuan ei tarvitse olla mitään isoa ja ihmeellistä, se voi olla makea hedelmä, muutama suklaa tai kahvi. 

Paras jälkiruoka on pieni ja sellainen, että sitä ei tarvitse santsata vaikka olisi kuinka hyvää. Sellainen, että yksi riittää. Nämä ystävältä saadut Itävallan tuliaiset, Salzburgilaiset Mozartin kuulat, ovat ihan täydellisiä. 

Niin täydellisiä, että tänään jouduin syömään yhden myös ruisleipäaamiaiseni jälkeen. 

Lukuvuorossa: Cabot Meg Size 12 is not fat, pokkari, ostos Hesyn kirppikseltä, 20 senttiä. Luen edelleen myös Nelson Mandelan omaelämänkertaa, mutta halusin jotain kevyempää rinnalle. 

PS.  Ja muistiin itselleni: Tietokoneeni z-kirjain ei oikein toimi. Ilmeisesti sille ei ole ollut käyttöä, paitsi tätä postausta tehdessä. 

Kaksi kirjaa

Lontoosta

Lontoon reissulla oli pakko pistäytyä myös kirjakaupassa. Ihan maltillisesti vaan. Mukaan tarttui kaksi opusta, joista toisen jo luin. Bobin ja Jamesin tarina on niin hieno. Jos joku ei vielä tarinaa tunne, niin kannattaa tutustua!

Seuraavaksi tartun kirjaan Lost & Found. Se kertoo tarinoita Battersean koirien ja kissojen löytöeläintalosta. Epäilen, että minun kannattaa varata ainakin yksi paketillinen nenäliinoja viereeni.

Tämä käsi sitten taas. Niin, se on tänään paljon parempi. Jos joku tietää miltä tuntuu kun kovan kurkkukivun ja flunssan jälkeen pystyy taas niistämään ja saa jotain uloskin, niin sitten tietää miltä kädestäni tänään tuntuu. Jäin kyllä miettimään oliko diagnoosi oikea, vai oliko minulla vain joku lihas tai muu jumissa.

Lukuvuorossa: O'Grady Paul Lost & Found - True tales of love and rescue from Battersea Dogs & Cats Home, Penguin Books, 2013, tuliaisostos Lontoosta. 

Tuliaisia

Lontoosta

Muutama muisto oli hankittava matkalta kotiin. Ostin kolme nuppia lipastoon. Aikaisemmista säilöistä löytyivät valkoinen ruusu ja kaksi beigeä nuppia. Turkoosit pallot ja numeronuppi tarttuivat mukaan mukavasta kaupasta Lontoosta, Anthropologiesta. 

Lipasto ennen puunupeilla: 

Lipasto jälkeen uusilla nupeilla:

Matkamuistonuppi:

Matkamuistonuppi:

Joskus hankin sitten jostain nuo puuttuvat neljä nuppia. Idea erilaisista nupeista on vanha ja sen olen nähnyt varmasti ainakin joissain sisustuslehdissä ja varmasti joissain blogeissakin. Idea miellyttää minua edelleen. Ihanat naarmut lipastoon on taiteillut aikanaan Wilma-kissa.

Lukuvuorossa: Paloheimo Laura Klaukkala, Seven pokkari, 2013, omasta kirjastosta. 

Kolme apinaa

Brightonista

Jossain kohdin minulla oli kummallinen tapa tuoda kaikkea vaikeasti kuljetettavaa matkoiltani. Tämä puinen patsas kolmesta viisaasta apinasta on kotiutunut tänne Brightonista. Sellaisesta ihanasta afrikka-kaupasta, joka oli lähellä rautatieasemaa. Saattaa olla vieläkin, en tiedä. 

Tarina viehättää minua, sillä Naukulassakin julkaistiin tästä tänään muunnelma. Kukakohan on päätähtenä?

Parempia

ranskalaisia

Rasian takia nämäkin on tullut aikanaan ostettua, onneksi sisältä löytyi ihania kovia toffeita. Ranska - Irlanti karkkimaaottelu on siis toistaiseksi Ranskalle 1-0.

Ja minä tunnustaudun toffee-tytöksi.

Yllättävä

Karkkihimo!

Illalla minuun iski karkkihimo. Ei sitten muuta kuin kaappeja tutkimaan. Vähissä olivat karkit, onneksi. Löysin kuitenkin yhden rasian Irlantilaisia. Karkkirasian olen hankkinut aikoinaan työmatkalta ja muistelin sieltä yhden jo maistaneeni. En pitänyt silloin.

Niin siinä kävi nytkin, että hetken karkkia imeskeltyäni heitin sen pois. Kyllä osaavatkin olla pahoja! Toisaalta, ei se haittaa, sillä rasian takia minä nämä namit aikanaan ostinkin.

Ihania tuliaisia

Milanosta

Olen viime vuosina tehnyt pidennetyn viikonloppumatkan kahden ystäväni kanssa vähintään kerran vuodessa. Ensimmäinen yhteinen retki tehtiin Göteborgiin ja Tanskaan elokuussa 2008. Tanskan läpi ajoimme vuokra-autolla, Skodalla ja ryhmällemme muodostui nimi Skoda-Siskot. 

Matkoillamme toiset kaksi Skoda-Siskoa lukevat karttaa ja näyttävät suunnan, minä olen se joka valokuvaa. Ulkomaanmatkoista olen tehnyt muistoksi valokuvakirjat. Niitä on mukava selailla ja muistella matkan hauskuutta, kävelyretkiä, maisemia ja ruokaelämyksiä.

Nyt Skoda-Siskot olivat Milanossa ilman minua. Sieltä saamani tuliaiset olivat upeat: karvainen joulupallo, kamera-kaulakoru sekä minikirjoista tehty rannekoru. Näitä tuliaisia ei varmasti tarvitse sen kummemmin selitellä. Tulivat oikealle henkilölle!

Kaunis kiitos ystävilleni! Olin selkeästi mukana matkalla, vaikka kotona päivystinkin.

Joulumyyjäisistä

vanhemmilleni

Ostin vanhemmilleni Hvitträskin joulumyyjäisistä kilipukin ilahduttamaan ja talvista maisemaa piristämään.

 

Varsin komea kilipukki. Toivottavasti säilyy ainakin joulun yli!

Kotona

Tuliaisia Porvoosta

Vasta kun kotiuduin, otin Porvoon tuliaiset käyttööni.

Kotini on linnani. Autonavaimenperänä toimiva kilpikonna kuvastaa...Noh. Sen saa sitten itse päätellä. Tänään onkin sunnuntai ja taidan lähteä jossain kohdin pienelle ajelulle.