Luonnollinen herätys

vs herätyskello

Heräsin tänään ennen kuutta. Hiljalleen ryhdyin tutkailemaan puhelimesta somekanavia. Korjasin yöpöydältäni pois eilisiltaisen iltapalan astiat. Kävin ruokkimassa kissat. Rapsuttelin niitä hetken. Päivitin instaa. Punnitsin pikkukissat, tein itselleni aamiaisen ja nautin sen sängyssä murustellen. Luin kirjaa. Tuntuu hyvältä. On ihana herätä aikaisin. Kaikki on niin hiljaista. Ulkona niin tyyntä ettei puissa väreile edes lehdet, isolta tieltä ei kuulu auton ääniä ja naapurin lapsetkin tuntuivat vielä nukkuvan.

Mikä siinä sitten on, ettei samaan aikaan herätyskellon sointiin ole lainkaan mukava herätä? Että se tuntuu lähes ahdistavalta? Silloinkin kun herätys johtuu jostain tavallista arkea mukavammasta asiasta.

Lomalla

Kesälomalla

Ihmisen pitäisi erään lausahduksen mukaan hankkia itsellensä sellainen elämä, josta ei tarvitse lomaa. Minä en ole siihen vielä päässyt. Olen tällä hetkellä kesälomalla. Säästelin osaa lomastani ollakseni kotona kun sijoituskissani Namu saa pennut. Pennut syntyivät sunnuntaina, enkä tiedä onko lomani mammaloma vai hoitovapaa. 

 Toisaalta Namu hoitaa kyllä pennut ja minä hoidan lähinnä itseäni. Meditoin siivoamalla. Käytettyjä lamppuja ja pattereita sekä pieniä rikkoutuneita sähkölaitteita on viety Sortti-asemalle, pieni kuorma vanhoja tekstiilejä päätyi kierrätykseen. Äidille on kertymässä kassillinen vaatteita ja kirjoja pinosin tänään nurkkaan vinon pinon odottamaan kierrätykseen pääsyä.

Sängyssä lojun luvattoman pitkään lukien. Tänään nautin siellä aamiaiseni. Mikäs siinä oli ollessa, tuhisevan ja vikisevän pentukopan vierellä. 

Sinisiä sävyjä

Tammikuussa

Tammikuun kovien pakkasten aikaan kävin lämmittelemässä Hollannissa. Tutussa paikassa Utrechtissa. Tuohon aikaan taisivat säännöllisesti tuota väliä kulkevat olla vielä lomalla, sen verran tyhjää lentokoneessa oli.

Ja kun koneessa oli tyhjää, kehtasin ottaa kuvia likaisen ikkunan takaa. Oli niin häkellyttävän sinistä, todella hyytävän näköistä.

 

 

Hotelli oli tällä kerralla eri. Lähellä rautatieasemaa ja raitiovaunuja. Mukava moderni huone, jossa olisin viihtynyt pidempääkin.

Hotellihuoneen tuoli. 

Kuva aulasta. 

Aamiainen oli loistava, vaihtoehtoja riitti. Sijainti vallan mainio. Täällä voisi yöpyä toistekin, vaan katsotaan miten käy.

Tyhjällä lennolla

ja lentokenttäostoksilla

Kävin taas työmatkalla. Menomatkalla kone oli poikkeuksellisesti lähes tyhjä.

Eipä sitten kukaan kuullut mahdollista kuorsaustani. Aikainen herätys luo aina tarpeen lyhyille torkuille. Puoli tuntia riittää pitämään virkeänä aina iltaan asti. Niin tälläkin kerralla.

Näinä aamulentoaamuina ei tule mieleeni syödä edes sitä 80-lukulaista luonnonjugurtti-mysliaamiaista kotona. Olen päättänyt aloittaa tällaiset aamuni kentällä ruisleipä - maitokahviaamiaisella, vaikka se käsittämättömän kallista onkin ja ruisleipäkin on pienentynyt kuukauden sisällä ainakin kolmanneksen.

Aamiaista syödessäni bongasin sivusilmällä Marimekon myymälän. Oli muuttanut. Koska aikaa oli, kuten yleensäkin, kävin katsomassa myymälän tarjontaa. Olen nimittäin himoinnut tiettyä mustaa Marimekon laukkua jo pitkään ja kuinka ollakaan se oli alessa (-30%, poistuu mallistosta), enkä sitten voinut vastustaa. Ostin. Poistuva malli ja kaikkea. Juuri se mitä olen havitellut.

Mariskooli on otettu kuvaan mukaan laukun kokoa demonstroimaan. 

Olen tyytyväinen hankintaani. Laukkuun nimittäin mahtuu. Kotiuduttuani oli pakko kuvata laukku ja sen sisällys: passi, erinäisiä papereita, kaksi kirjaa, kaksi kynää, kaksi pastillirasiaa, pussukka, jossa lisää pastilleja, nenäliinapaketti, puhelimen laturi, pieni pokkarikamera kotelossa, huivi lentokoneeseen, lisää pastilleja, työpaikan kulkukortti kaulanauhassa, huulirasva sekä kohtuullisen kokoinen lompakko, niin ja myslipatukka kriisitilanteita varten.

Erinomainen hankinta, selittelen täällä tätä itselleni. Eikä laukkuja voi koskaan olla liikaa, eihän?

Lukuvuorossa: Sue Monk Kidd The Secret Life of Bees, Headline Book Publishing, ostos Shannonin lentokentältä Irlannista, 2012. 

Puurosta

ja kvinoasta

Viime vuonna minulla oli ruokaremontti. Silloin kiloja lähti reilut kuusi ja nyt niitä on tullut takaisin varmasti kahdeksan. Mutta ei minun nyt siitä pitänyt kirjoittaa vaan kvinoasta. 

En saanut millään maistumaan. En, vaikka laitoin sekaan pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, hunajaa ja vaikka mitä. Messuilla käydessäni törmäsin suomalaiseen luomukvinoaan. Osastolla tarjoiltiin maistiaisiakin, ihan pelkkään veteen keitettyä kvinoapuuroa. Herkullista. 

Ei voi muuta kuin todeta, että kvinoalla ja kvinoalla on eroa. 

Puuhakas lauantai

ja imurointi, joka jäi kesken

Heräsin tänään noin kello 04:00, 05:59, 07:10. Ylös nousin vasta kello 09:22. Nukutti ihanasti, mutta ihanasti pilkisteli aurinkokin. Päätin tarttua imuriin heti ja imuroin yläkerran yhdessä hujauksessa. Alakerta sai odottaa, pölypussi oli niin täynnä, että oli pakko lähteä hakemaan uusi.

Päädyin mutkan kautta kahvila-aamiaiselle ja keskelle rokkaavaa kauppakeskusta. Orkesterissa soitti ainakin iso krokotiili ja tutkimusmatkailijalta näyttävä mies. Laulu välillä vähän ontui, mutta otti yleisönsä. Minulle olisi kelvannut rauhaisampikin aamukahvi.

Kävin kirjakaupassa, ostin sieltä kaksi joululahjaa. Alesta. Isosta ruokakaupasta pölypussit, ruokatarpeita tuliseen kanakeittoon ja muutama kanerva. Kotiin, kottikärry matkaan, ruuat jääkaappiin ja pihatöihin. Etupihan köynnöshortensia harveni, myös harava heilui hetken. Takapihalla muutamia harvennuksia ja syyssiivousta, pyykkäystä, ruuanlaittoa, sisustuslehti sohvalla ja hetki televisiota.

En enää käynnistänyt pölynimuria, en vaihtanut pölypussia. Ehkä sitten huomenna? Saisiko nyt mennä jo nukkumaan?

Pieniä iloja

arkeen ja juhlaan

On se kyllä hyvä, että vapaapäivänäkin on aikainen herätys. Tähän mennessä on ehtinyt jo vaikka mitä. Toinen koneellinen pyykkiä on loppusuoralla ja aamiainen myös. Kahvia ja puuroa. Uutta puuroa. Puuro olisi varmasti kaivannut vähän enemmän haudutusta miedolla lämmöllä, mutta kun puuronkeittopuuhiin ryhdyttiin vasta noin kolme tuntia heräämisen jälkeen, ei siihen enää ollut aikaa. Hyvältä maistuu silti inkiväärihillonokareen kanssa. Vaan se pakkaus! Se vasta jotain olikin.

Jos näitä puuroja söisi, niin ei enää olisi ryynit pitkin kaappeja ja työtasoja. Että voikin yhdestä kaatonokasta tulla näin iloiseksi.

Sataa, sataa

ropisee

Eilen oli kevät, tänään syksy. 

Eilen nautin aamiaista ystävän kanssa Talvipuutarhassa, kävin leikittämässä kissaa, sain tehtyä puutarhatöitä, pestyä pyykkiä ja vähän siivottua. Kävin kaupassa ja valmistauduin vappuun. 

Tänään aloitin aamuni perunoita kuorien, erittäin meditatiivista puuhaa. Melkein kuin hengittäminen Talvipuutarhassa. Tirautin muutaman kyyneleen ja jatkoi siivoilua.

Vielä on listalla asioita tehtäväksi. Vaikka en minä näitä listojani niin vakavasti otakaan, mukava olisi silti saada itsensä motivoitua myös vaatekaappien siivoukseen.

Jostain syystä se on kuin ikkunoiden pesu, vaikea aloittaa, mutta kun sen on tehnyt, tulee erittäin tyytyväinen olo.

Eipä sitten muuta kuin hommiin. Jos en keksi jotain mielekästä sijaistoimintoa. Tiedä sitä sitten. 

Aamiainen

sunnuntaina

Aamiainen. Ehdottomasti. Tai ehkä kohdallani pitäisi puhua brunssista tai varhaisesta lounaasta? Ruoka ei maistu heti heräämisen jälkeen. Aamulla juon lasin vettä. Kun päivä on jo lähtenyt käyntiin, täytyy saada ruokaa, kahvia tai teetä. Eilen tämä tapahtui aamutoimien, bloggaamisen, lumitöiden ja suihkun jälkeen. Sitten olikin jo aika nälkä.

Vanhemmillani maistoin Jaffa Minneola tangeloa. Sen perässä lähdin ruokakauppaan ja mukaan ostoskoriin tuli myös banaanikookosananassmoothieta. Herkkuaamiainen. Hemmottelua ja vähän törsäystä (kallis smoothie!).

Jaffa Minneola tangeloista en kyllä ikinä ollut kuullutkaan. Nettihakuni kertoi, että tangelot ovat greipin ja mandariinin risteymiä. Taas oppi uutta. Saattaa kyllä olla, että olen näitä aikaisemminkin ostanut, mutta minulle kaikki ovat olleet vain applesiinejä, greippejä, mandariinejä, sitruunoita ja limejä. Ihan niinkuin silloin kun olin lapsi, paitsi että silloin ei kyllä varmasti limejä kaupoista löytynyt. Silloin 60- ja 70-luvulla, tai ehkä ne vain eivät kuuluneet lapsuuteni ostoskoreihin.

Puolukka ja banaani

Hyvä pari

Klassisia yhdistelmiä lienevät tomaatti ja basilika, uudet perunat ja graavikala, kaalikääryleet ja puolukkahillo, mitä näitä nyt onkaan. Minä lisäisin sarjaan suoraan pakastimesta otetut puolukat (sokeroimattomat) sekä banaanin. Oiva makupari minun makunystyröilleni. Makeaa ja kirpeää samalla kertaa. Tätä makuyhdistelmää olen käyttänyt piimään tekemissäni smoothieissa, toimii myös luonnonjogurtissa erinomaisesti.

Tämä on kahvi-/teekuppihaasteeni osa 3/5. Haaste tuli minulle Virtuaali Moleskine -blogista, Pirjolta. 

Tuhti aamiainen

ja rajaukset

Virtuaali Moleskine -blogista saamani tee-/kahvikuppihaaste jatkuu, tämä on osa 2/5. Vuorossa on tuhti aamiainen ja kuppi kahvia.

Toinen blogeissa ajoittain kiertävä haaste on näyttää tunnelma niin sanotusti kuvien takaa, tai kuvakulmaa laajentamalla. Laajemmalla rajauksella tilanne oli alla olevan kuvan mukainen.

Keittiön pöytä on takuuvarma kuvauspaikka valon takia ja aika takuuvarmasti siltä myös silloin löytyy kissa. Sulo-kissa ei ymmärrä kahvin, eikä varsinkaan banaanin päälle, joten lähempää tuttavuutta aamiaiseni kanssa ei tehty.

Aakkoset

Elämäni aakkoset

En minä unohda (yleensä), mutta joskus voin olla asioissa hidas. Kuten nyt tämänkin kanssa. Häivähdys Purppuraa -blogissa kirjattiin elämän aakkoset jo huhtikuussa. Minä tartun asiaan nyt. Tässä ne ovat, elämäni aakkoset:

A = Aamu. Minä nautin aamuista ja haluaisin olla enemmän aamuvirkku kuin itseasiassa olenkaan. Aamiainen. Rauhallisen päivän nautinnollinen aloitus.

B = Blogi, bloggaus. Ei kai tarvitse selittää.
C = Cat. No, okei. Tämä on vähän fuskua kun on myös k:ssa.
D = Downton Abbey tv-sarja.
E = Englanti. Kieli, kulttuuri, maa, maisemat, hyvät ja realistiset tv-sarjat ja kirjat, astiat.
F = Fiskars, sekä sakset ja muut tarvikkeet, että koko kylä.
G = Gilles eli Sulo Naukula.
H = Helmi, Helsinki.
I = Ihmiset.
J = Jooga. Alkoi taas ja kyllä sitä onkin kankea kesän jäljiltä. Myös joulu.
K =Kissat, kirjat, koti, kaupungit. Huh, tännepä tuli ihan ruuhkaa. Lisääkin tulisi, mutta jätetään nyt tähän.
L = Lahjojen hankkiminen. Siitä minä pidän, varsinkin silloin kun on keksinyt hyvän idean tai nähnyt jotain lahjan saajalle täydellisesti sopivaa. Lahjan saaja voi toki olla erimieltä!
M = Mielenrauha.
N = Nauru. Pidentää ikää ja tekee hyvää. Naukula, se blogi josta aloitin.
O = Onni. Onnellisuus. Onni-kissa(t) ja elämisen onni.
P = Porvoo, perhe.
Q = Queen ja varsinkin Bohemian Rapsody.
R = Ruoka.
S = Sade, saaristo. Yhdessä ja erikseen.

T = Tarinat, taulut, Tove J., tietokone.
U = Urheilu, minä olen aikamoinen penkkiurheilija.
V = Valo, valokuvat, vuodenajat.
W = Wilma. Edesmennyt kissani.

X = X-factor. Minä pidän siitä kun joku yllättää ja onnistuu. Osaa jotain täydellisesti. Siksi katson joskus youtubesta näitä pätkiä onnistumisista. Vähän salainen harrastus tämä. Hys hys siis.
Y = Ystävät. Tietenkin.
Z = Zoo, minä pidän eläintarhoista, vaikka ne vähän ristiriitaisia ovatkin. Pidän ainakin silloin, kun ne ovat hyvin hoidettuja ja eläimillä on tilaa ja virikkeitä.
Å = Åbo. Ihan oikeasti tykkään, enkä kyllä tähän kohtaan muuta keksisikään. Paitsi ehkä sen norjalaisen naiskirjailijan Åsne Seierstadtin, joka kirjoitti mm Kabulin Kirjakauppiaan.
Ä = Äiti.
Ö = Östermalm. Kaunis kaupunginosa Tukholmassa.

Tätä postausta tekiessäni, aiheeseen oli tarttunut myös Lady of the Mess. Vaikea oli miettiä, mutta kiva näitä on lukea. Tarttuisikohan joku haasteeseen?

PS: Tunnisteita merkitessäni huomasin, että minähän olisin voinut luntata vastaukset sieltä :)

Aamupuuro

ja mustaherukkajauhe

Keitän välillä itselleni aamupuuron. Tänään lisäsin siihen mausteeksi mustaherukkajauhetta. Ei se puurosta kaunista tee, mutta toivon, että se lisää vastustuskykyä ja tuo lisävitamiineja.

Muutenkin on taas aika tarkistaa tapoja ja tottumuksia. Alukuvuoden hyvin alkanut ruokaremontti otti takapakkia kesällä. Jäätelö ja toffee, siinä ne syylliset. Suurin syyllinen toki olen minä itse, mutta itselleen ei kannata olla turhan ankara. Tässäkään asiassa. Kultainen keskitie on se, minkä nimeen pitäisi vannoa ja mitä pitkin kulkea.

Maailma muuttuu

ja tavat myös

Olen varmasti joskus ollut sitä mieltä, että päivälehti minulle tulee aina. Maailma muuttuu ja minä sen myötä. Ensin muutin tilaukseni vain viikonloppuisin ilmestyväksi paperilehdeksi ja viime viikolla luovuin paperilehdistä kokonaan. Nyt mennään nettiversiolla. Hyvin toimii tämäkin versio aamiaisen kanssa. 

Vähemmälläkin paperilla siis selviää. 

Aikaisia aamuja

ja pienet päiväunet

Minut herätettiin tänään jo kello viideltä. Heti en suostunut nousemaan, yritin kääntyä ja siirtyä ja vaikka mitä, mutta huonoin tuloksin. Helmi-kissa piti pintansa ja sai aamuruokansa jo klo 5.23. Minä en saanut näiden aamutoimien jälkeen uudelleen unta, vaan kiertelin blogeissa, luin päivän ensimmäiset uutiset, keitin kahvit ja nautin aamiaisen. 

Sain myös päivän ensimmäisen idean. Kirjahyllyssä on joulunaikaan ollut tuollainen punainen pallovalaisin. Jotenkin tykästyin siihen, että kirjahyllyssä on valo ja olen miettinyt mitä tuon jouluisen tilalle laittaisin. Tänä aamuna sitten muistin, että olen joskus saanut veljeltäni joululahjaksi kaksi tuollaista alemman kuvan lasikuutiovalaisinta. Kävin laittamassa niistä toisen kirjahyllyyn. Sitten tuli uni. 

Päivän ensimmäiset ja viimeiset päiväunet otettiin kello 8 - 10.45. 

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! 

Aamiainen

vuoteessa

Joskus, ei usein, mutta joskus, on mukavaa nauttia aamiainen vuoteessa. Tänään taas. Kahvia, pari leipää ja eväät myös kerjäävälle Helmi-kissalle. Sitten tovi blogistaniassa ja pientä aktivoitumista pikkuhiljaa.

Ajattelin tästä lähtien kirjoittaa tänne Muistikirjaani, postauksien loppuun, kulloinkin lukuvuorossa olevan kirjan tiedot. Muistanpa sitten itse mitä olen milloinkin lukenut.

Lukuvuorossa: Christie, Agatha: Viisi pientä possua, WSOY, 1997, omassa kirjastossa vuodesta 1997, pokkari.Luettu useammin kuin kerran. 

Startti

aamuun

Minulla on monitoimilaite, jota en juurikaan käytä. Se on iso ja siinä on miljoona osaa. Liian monimutkaista ja liian paljon säätöjä. Mieleni on tehnyt jo pidempään pienempää tehosekoitinta, jolla voisin tehdä itselleni aamujuomaa. Saksalaisesta löysin juuri sopivan, pienen, erittäin edulliseen hintaan (oli alle 15 euroa). Nyt olen surruttanut itselleni aamujuoman jo useana aamuna.

Suosikikseni on muodostunut banaani-puolukka-piimä yhdistelmä.

Pitää nälkää ja maistuu hyvältä. Banaanin makeus ja puolukan happamuus toimivat hyvin yhdessä.

Aamiainen

tähän voisi tottua

Jos minä saan aamiaiseksi croissantin, voin elää sillä pitkälle päivään. Tähän tapaan voisin tottua, vaikka kaloreidensa puolesta valinta ei ole hyvä vaihtoehto.

Tämän päivän aamiaisen nautin vasta kun olin hoidellut päivän ostokset (pölynimurin pusseja, kissanhiekkaa) ja istuskellut parkkipaikalla autossani hetken odottamassa sateen loppumista. Kuivana en kotiin päässyt, mutta nyt paistaa taas aurinko.

Pieni sade

Ihanaa

Tällä hetkellä on asteita vain parikymmentä ja hetki sitten tuli pieni sadekuuro. Tuntui varsin virkistävältä vaikkei se juuri mitään kastellutkaan. Minun puolestani saisi tulla vielä vähän lisää ja epäilemättä perennani toivovat samaa.

Aamukahvi on hyvä nauttia nyt parvekkeella päivän lehden ja aamiaisen kanssa. Nautinnollista.

Lauantaiaamuna

Lehdenhakureissulla

Tänä aamuna lehdenhakureissuni kesti 35 minuuttia. Pakkasesta välittämättä päätin hankkia itselleni liikknta-aikaa myös tänään. Yöpuku alla, toppahousut ja -takki päällä, pipo silmillä. Hyvin toimi.

Nyt sitten sen Hesarin kimppuun. Uudistus sopi minulle. En tiedä vielä johtuuko se lehdestä itsestänsä vai siitä, että minä pidän vaihtelusta. Lehden kanssa sopii mainiosti Harrodsin English Breakfast -tee. On muuten hyvää!

 

Suosittelen!