Paprikapiirakka

Ohje

En tiedä mistä lehdestä, en tiedä kenen ohje. Olen kirjoittanut tämän muistiin joskus 80-luvulla: 

Pohja: 
150 g voita
2 1/4 dl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta
3 rkl kermaa

Nypi voi ja jauhot, lisää juustoraaste ja kerma. Paista n 15 min uunissa keskitasolla n 200 asteessa. Tee sillä välin täyte. 

Täyte: 
Loput 2 dl kermasta
1-2 kananmunaa
1/2 tl suolaa
valkopippuria
3 dl juustoraastetta
paprikaa

Ota esipaistettu piirakkapohja uunista, lisää siihen täyte. Paista vielä noin 20 - 30 minuuttia. 

Tällä kerralla lisäsin täytteeseen myös kinkkua. Hyvää tuli. Tämä on luotto-ohje silloin kun teen suolaista piirakkaa. 

80 v.

Isän syntymäpäivät

Isä juhlii tänään 80-vuotispäiviään. Huomenna myös. Äitinsä mukaan oikea syntymäpäivä on 31.8 ja kirkonkirjoihin on merkitty 30.8. 

Isosiskonsa perheeltä isä sai kauniin ruusukimpun. Siinä oli 80 ruusua. 

Kun muut vieraat olivat lähteneet, saapuivat paikalle isäni ystävät arvokkaasti astellen. Herra ja rouva Fasaani sekä heidän ystävänsä Pulu. Näitä ruokitaan kesät talvet kuten myös pikkulintuja ja oravia ja sepelkyyhkypariskuntaa. Käypä siellä yksi kalalokkikin aterioimassa.

Onnea isälle! 

Lukuvuorossa: Heli Vaaranen Sunnuntaina manhattanilla, Teos 2014, lainassa ystävältä. 

Lehtikaalisipsejä

Ensimmäinen kokeilu

Sain ystävältä lehtikaalia ja päätin tehdä niistä sipsejä. Olen pidemmän aikaa törmännyt tähän herkkuun blogeissa ja lehdissä. Osa taisi kuivua hieman liikaa, osasta tuli maistuvia.

Yleensä kokit hautaavat virheensä syömällä sen, minä ajattelin tarjota näitä vierailleni. Kaikesta huolimatta. 

Rakkaudesta kirjoihin

ja kissoihin

Minä vaan niin pidän kirjoista. Kaikenlaisista kirjoista. Siitä mitä ne näyttävät, miltä ne tuntuvat käteen. Pidän uuden kirjan aloittamisesta, pidän sivujen kääntämisestä, pidän siitä, että yksi on taas luettu loppuun. En voi vastustaa kirjoja, olen niistä riippuvainen. 

Kirjahyllyt ovat tupaten täynnä, osin jo kahdessa rivissä, mutta en silti voi lopettaa kirjojen hankkimista. Tällä hetkellä koluan niitä kirpputoreilta ja alennusmyynneistä kun niitä on. Olen pahimman laatuinen kirja-addikti. 

Kirjahyllyjeni järjestelyssä minulla on onneksi aina apua. Aina. 

PS: Kuvat ovat toukokuulta. 

Lukuvuorossa

Lukuvuorossa

Kyllä täällä vielä luetaankin. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Joskus sivu tai kaksi, joskus enemmän. 

Työnalla ovat tällä hetkellä Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin (Otava 2007) sekä Tuula Karjalaisen Tove Jansson Tee työtä ja rakasta (tammi 2013). Molemmat omasta kirjastosta. 

Siri Hustvedtin kirjan kanssa minulla oli alussa vaikeaa, mutta kun ensimmäiset sata sivua olivat takana, lukeminen helpottui. Jostain syystä minua häiritsi se, ettei kirjassa ole normaalia luku-jaottelua. Tapana kun on ollut lukea illalla aina vähintään yksi luku loppuun ennen nukkumaanmenoa. Tämän kirjan kanssa olen joutunut muuttamaan tapojani. Ja se jos mikä on joskus vaikeaa.

Tove Janssonin elämänkerran kanssa tätä ongelmaa ei ole ollut. Mielestäni oikein hyvin tehty kirja.

Aamupuuro

ja mustaherukkajauhe

Keitän välillä itselleni aamupuuron. Tänään lisäsin siihen mausteeksi mustaherukkajauhetta. Ei se puurosta kaunista tee, mutta toivon, että se lisää vastustuskykyä ja tuo lisävitamiineja.

Muutenkin on taas aika tarkistaa tapoja ja tottumuksia. Alukuvuoden hyvin alkanut ruokaremontti otti takapakkia kesällä. Jäätelö ja toffee, siinä ne syylliset. Suurin syyllinen toki olen minä itse, mutta itselleen ei kannata olla turhan ankara. Tässäkään asiassa. Kultainen keskitie on se, minkä nimeen pitäisi vannoa ja mitä pitkin kulkea.

Runebergeillä

Porvoossa

Sunnuntaisella Porvoon retkellä pistäydyimme myös Runebergin kodissa. Vierailemisen arvoinen paikka, eikä pelkästään kodin vaan myös Fredrikan puutarhan vuoksi. Se on upea. Samalla pääsymaksulla pääsee kesäaikaan myös Runebergin pojan, Walterin, veistoskokoelmaa ihailemaan. Kannattaa käydä. Ei kotia, eikä erillisissä tiloissa ollutta veistoskokoelmaa, saanut kuvata, joten tässä tunnelmia Fredrikan puutarhasta. Puutarhan erikoisuutena oli kukat. Muiden kuin hyötypuutarhojen viljejy oli erittäin harvinaista 1800-luvun loppupuolella. 

Kesäksi Fredrikan sisäkukista otetut pistokkaat olivat päässeet ruukuissaan koristamaan pihapiiriä. Kaunista. 

Kotiseutumatkailua

Porvoossa

Kävin eilen ystäväni kanssa Porvoon Taidetehtaalla Tove ja saaristo -näyttelyssä. Jos tämän pienen näyttelyn haluaa nähdä, on kohta jo kiire. Se loppuu 30. elokuuta. Katsoimme myös toisen Taidetehtaan näyttelyn, tutuistuimme taidelainaamon töihin ja Yrjö A. Jäntin taidekokoelmaan. Tai niihin töihin, mitkä tästä suuresta kokoelmasta olivat esillä.

Kauniista sunnuntaipäivästä huolimatta, Taidetehdas oli kovin tyhjä. Kaunis tila, paljon toimintoja, minua jäi mietityttämään ovatkohan ihmiset löytäneet tämän?

Päiväretken päätteeksi

sateenkaari

Minulla oli eilen hieno päivä. Hyvää ruokaa, hyvää seuraa, upea ja inspiroiva miljöö. Hyvän päivän päätteeksi sain kotimatkallekin kaunista seuraa. Sateenkaaren. 

Sateenkaari johdatti minua pitkän matkaa kotiin ja minun oli pakko pysähtyä muutamaan otteeseen sitä kuvaamaan. Minä uskon, että tämä tuo onnea. 

Kirkolta eteenpäin

Porvoo

Kirkko, Kulmakuja, Itäinen pitkäkatu ja kamera.

Olen aina pitänyt Porvoon maisemista. Ei se rakkaus mihinkään ole kadonnut, vaikka olen asunut muualla jo kauemmin kuin Porvoossa. Epäilen kyllä, että joskus minusta tulee paluumuuttaja.

Koulukuja

Porvoo

Ei talvikunnossapitoa. 

Ei sitä kaikilla kujilla talvikunnossapitoa tarvitsekaan olla. Hyvä kun tuolla pysyi pystyssä liukkailla kengillä kesällä. 

Iltalenkillä

helteisessä Porvoossa

Minä olen tutustunut Sulo-kissan kanssa mummulaan, nauttinut äitini ruokapatojen äärellä, käynyt kävelyllä vanhassa kaupungissa, kiertänyt muutamat kirpputorit ja ihaillut kuuta. Iltakävelyllä kävin Tarun ja Pepin kanssa joen varrella. Osa meistä kävi uimassa.