Sataa, sataa

ropisee

Eilen oli kevät, tänään syksy. 

Eilen nautin aamiaista ystävän kanssa Talvipuutarhassa, kävin leikittämässä kissaa, sain tehtyä puutarhatöitä, pestyä pyykkiä ja vähän siivottua. Kävin kaupassa ja valmistauduin vappuun. 

Tänään aloitin aamuni perunoita kuorien, erittäin meditatiivista puuhaa. Melkein kuin hengittäminen Talvipuutarhassa. Tirautin muutaman kyyneleen ja jatkoi siivoilua.

Vielä on listalla asioita tehtäväksi. Vaikka en minä näitä listojani niin vakavasti otakaan, mukava olisi silti saada itsensä motivoitua myös vaatekaappien siivoukseen.

Jostain syystä se on kuin ikkunoiden pesu, vaikea aloittaa, mutta kun sen on tehnyt, tulee erittäin tyytyväinen olo.

Eipä sitten muuta kuin hommiin. Jos en keksi jotain mielekästä sijaistoimintoa. Tiedä sitä sitten. 

Haaste

ja siihen vastaaminen

Sain jo hetki sitten haasteen Mrs Nobodyltä. Kysymykset ovat vaikeita.

1. Mikä on sinun erikoisin tai kummallisin taitosi? Mielestäni minulla ei ole kummallisia taitoja. Tai ehkä se, että päivitän kissablogiani (lähes) päivittäin. Vastaan siis mielikuvitus. 

2. Mistä oman elämäsi seikasta olet kaikkein kiitollisin? Saamistani opeista, keräämistäni kokemuksista, ystävistäni. Ja jos vain yhtä vastausta halutaan, vastaan ystävistäni. 

3. Jos sinun tulisi valita ainoastaan yksi kirja, jonka saisit lukea elämäsi aikana, mikä se olisi? Monte Christon kreivi. 

4. Jos voisit olla päivän ajan joku historiallinen henkilö, kuka olisit? Adolf Hitler ja muuttaisin tuona päivänä historian kulun. 

5. Jos voisit muuttua päiväksi eläimeksi, miksi eläimeksi haluaisit muuttua? Kai se olisi kissan sielunelämään hyvä tutustua. 

6. Mikä on mielestäsi paras lautapeli/korttipeli? Tykkään seiskasta (korttipeli). 

7. Milloin lauloit viimeksi ? Perjantaina autossa, matkalla mummulaan. 

8. Soitin,josta lähtee ihanin ääni? Ihminen. 

9. Mikä asia saa sinut lähes aina hymyilemään? Ehkä ei nyt mikään yllätys, mutta vastaan, että kissat. 

10. Mikä on sellainen asia, mistä ei mielestäsi saa vitsailla? Hmmm...Joku viisas on joskus sanonut, että huumori on selviytymiskeino. Tai jotain sinne päin. En osaa vastata. Tietynlainen mauttomuus vitsailussa ei uppoa, sarkasmi on mielestäni paras huumorinlaji ja brittihuumori ehdotonta aatelia. Tilannehuumorista tykkään, nopeista väläytyksistä. Sellaisista, jotka eivät jälkikäteen selostettuina tunnu missään. 

11. Mikä on mielestäsi uskomattomin asia minkä ihminen on tehnyt (hyvässä tai pahassa)? Katsoin eilen dokumentin keskitysleireistä, joten ei tässä kyllä muuta voi vastata. 

Hyvää kansallista veteraanipäivää kaikille! 

Päivän saldo

Lauantai

Minulla on ollut auto kolme vuotta, tänään imuroin sen sisältä toisen kerran. Jalkatiloissa oli havunneulasia ja pieniä kiviä, pölyä kojelaudalla ja ikkunat likaiset. Yllättävän siisti, vaikka imuria piti kyllä näyttää jo viime kesänä. Jäi sitten välistä.

Äitini kanssa olen kierrellyt muutamat kirpputorit, nauttinut vuoden ensimmäiset grilliruuat, käynyt lauantaisaunassa ja juonut saunalimsat. Jos televisiosta tulisi Englannin liigaa, niin sitten vasta nostalgiselta tuntuisikin.

Tällä kerralla kirpputorilta tarttui mukaan pieni keltainen emalikannu, puolalainen. Se tulee toimimaan kastelukannuna. Ehkä sitä voisi teekannunakin käyttää. Väri viehätti, keväällä kaipaan keltaista.

Hengähdystauko

Viikko vapaata

Tänään suljin viimeistä kertaa projektityöpaikkani oven. Vaikka tilanne haikea olikin, päällimmäisenä tunteena on silti ilo. Ilo siitä, että sain tehdä tuon ajan töitä, oppia ja kehittyä. Ilo siitä, että tutustuin uusiin ihmisiin. Ilo todella hienosta esimiehestä.

Viikon hengähdystauolle on suunnitelmia. Vierailla Porvoossa vanhemmillani kissojen kanssa, kierrellä parit kirpputorit, hankkia ystävälleni viisi isoa laatikkoa Brunbergin pusuja, pestä pyykkiä, siivota vaatekaapit (Jälleen kerran! Kuka niitä oikein sotkee?), hankkia kirja tavaroiden vähentämisestä ja niiden järjestyksessä pitämisestä ja kyllä, havaitsen tämän suunnitelmani ristiriitaisuuden. Lisäksi seurustelen ystävien kanssa ja juhlin vappua kuohujuomalla. Pihalla pitäisi tehdä kevättä ja siivouspäiväkin olisi syytä pitää.

Siinähän se hengähdystauko sitten menikin ja jos saan kaikki suunnittelemani asiat tehtyä, tunnen varmasti levänneeni ja jälleen kerran, saaneeni oikeita asioita aikaan.

Luontoakin olisi ihana päästä kuvaamaan. Tänään aloitin pilvistä.

Kuinka paljon mahtuu päivään? Viikkoon?

Paljon

Työttömyysaikanani yritin välillä keksimällä keksiä itselleni ohjelmaa. Yritin pitää päivärytmin normaalina, välillä retkahdin valvomiseen. Aamupäivisin tutkin työpaikkailmoituksia, tein hakemuksia ja kaikkea työnhakuun liittyvää. Yritin selkeyttää asuntoani ja tavaramäärää. Vein tavaroita kierrätyskeskukseen, UFF:n laatikoihin, Hesylle, myin kirppiksellä ja lahjotin pois. Bloggasin. Kyllä sitä itsensä näennäispuuhakkaana niinkin piti ja samalla sai hankittua tunteen, että oli tehnyt jotakin. Jotain, jolla oli jotain väliä. Ainakin osittain.

Nyt lähes samat asiat hoituvat töiden ohessa. Tänään olen vaihdattanut autooni renkaat, tehnyt täyden työpäivän, käynyt kahdessa kaupassa ja yhdellä kirppiksellä. Katsonut ihastuttavan ruokaohjelman ykköseltä, tekstaillut kahden ystäväni kanssa ja soittanut kaksi henkilökohtaista puhelua. Olen tehnyt kaksi postausta valmiiksi kissablogiini. Olen leikittänyt kissoja, siivonnut vessoja ja ladannut tiskikonetta. Kello ei ole vielä kahdeksaa illalla, eikä minua edes hengästytä. Päinvastoin. Kyllä työ tuo energiaa, iloa ja kaikkea hyvää. Ja jottei nyt liian ruusuista kuvaa tulisi annettua, niin kyllä täällä pölyhiukkaset tanssivat aamuauringon valossa kauniisti nekin.

Minulle on käynyt niin hyvin, että tämän kahden kuukauden pestini aikana olen saanut myös vakituisten työn. Aloitan sen pian. Tämä on viimeinen viikko tässä lyhyessä pestissä. Olen viihtynyt hyvin ja jään kaipaamaan hyvää, toimivaa työyhteisöä ja sen ihmisiä, viisasta ja hauskaa pomoani, sekä tehtävän mukanaan tuomia iloja ja onnistumisia. Työnteko on ollut ihanaa.

Kuva otettu 21.4.2014. 

Tämän jälkeen hengähdän hetken ja aloitan sitten uusien haasteiden parissa. Tunnen itseni onnekkaaksi. Onnea ja tsemppiä lähetän myös ystävälleni tämän viikon operaatioon. Tiedät, että olet tärkeä.

Mielihaluja

Kevättä rinnassa

Kotimatkalla bussissa istuessani katselin Mannerheimintien puita, sitä seuraavia puskia ja pöheikköjä. Teki kamalasti mieli ottaa oksasakset käteen ja karsia niitä rungoissa kasvavia pieniä oksia ja siistiä tienvierustan pensaita. Kotiintultuani tyydyin kuitenkin imuriin. Syytän kevättä. 

Uskon, että kuukauden kuluttua vastaavat vaivat ovat jo ohi. Silloin olen tottunut valoisiin päiviin. 

Lukuvuorossa: Katherine Pancol, Kilpikonnien hidas valssi, Bazar, 2012, omasta kirjastosta. 

Messuilla

lyhyt piipahdus

Pyörähdin tänään töiden jälkeen messuilla, hain bloggaripassini ja katsastin vähän outlet-tarjontaa. Muutama kiva koju osui silmiin. Pistän nämä tänne itselleni muistiin.  

Riiminka desingistä löytyi ihania pellavatuotteita.

Wanni designista sai tuotteita omilla kuvilla.
Lisätietoja: www.facebook.com/wanniidesign

www.facebook.com/katjan.kahvisakkituotteet
Näihin haluan tutustua lisää! 

Tällaisia lasten t-paitoja löytyi samasta rivistä kun kaksi edellistä!
Oli siellä aikuistenkin malleja.

Tänään oli vielä ihanan väljää, ainakin silloin kun minä siellä piipahdin,  huomenna epäilen tilanteen olevan toinen.