ja sen vaiheita
Tänä vuonna kunnostin asunnon etupuolella olevan ulkovaraston seinän ja sen edustan.
Suurinpiirtein tästä lähdettiin liikkeelle. Ryteiköltähän tuo näytti, ainakin minun silmissäni. Köynnöshortensia oli kiipeillyt seinää pitkin ja irroittanut myös valkoisen tukiritilän. Pahasti kallistuneet männyt saivat lähteä.
Myös sisäpuolen penkki ja kaiteet saivat maalia pintaansa.
Seinustan eteen perustin pienen perennapenkin.
Perennapenkin kummitäti ohjasi minut tätä tarkoitusta varten hyvään taimitarhaan Billnäsin messuilla.
Eräänä sateisena lauantaiaamuna heitin unikonsiemeniä penkkiä piristämään, kummitäden visio tämäkin. (Ei sitten kannata tarkkailla penkin rikkaruohoja. Niiden tunnistamisessa on vielä opiskeltavaa!)
Aika paljon nuo pienet rääpäleet ehtivät kasvaa jo yhdessä kesässä. Syksymmällä penkkiin laitettiin vielä sipulikasveja.
Tällä hetkellä pystyssä sinnittelee yksi heinänkorsi muistuttamassa perennapenkin olemassaolosta.
Lunta on enemmän kuin tarvisi, mutta kyllä lumitöiden tekeminenkin helpottui, kun tuohon on nyt hyvä lunta kasata mäntyjen tilalle.